Ehkä tämä ei tarkoita sitä, että Viski jättäytyy kokonaan eläkkeelle, mutta .. Niin, samassa yhteydessä täytyykin blogiinkin mainita, että Viski menee 5.7. Aistiin tutkimuksiin. Katsotaan mitä siellä alan ammatitlaiset sanovat, miksei se liiku kunnolla ja miksi se pompttaa taas aika huomattavasti sitä toista takajalkaansa. Samalla kuullaan ajatuksia siitä miten tulee sm-kisojen käymään.. Tällä hetkellä ajatus kisaamisesta tuntuu kovin kaukaiselta.

Niin, ja katsotaan miltä uusi blogi maistuu.. voihan olla, että palaan takaisin vanhaan. Katsotaan!

Tuplalle viisi äijää, kaksi hei-huutoa, loput hajuhakuja. Menee edelleen ja aina vain hajun haut vähän turhan matalalla nenällä, vasta loppumetreillä nostaa ilmavainulle. Hei - huudot toimivat vaikeasta maastosta huolimatta hyvin. Kaiken kaikkiaan hyvin pätevä eläin se oli, vaikka noi hajuhaut eivät toimi juuri kuten niiden nyt pitäisi toimia.

Tästä eteenpäin seuraava viikko menee katastrofaalisesti Agirodun parissa. Älkää siis lähestykö minua mitenkään negatiivisillla asioilla - räjähdysvaara. Josko nyt oppisin, että tämä on takuulla viimeinen kerta...

Ja talkoolaiseksi saa ilmoittautua edelleen - vaikka vain tunniksi pariksi, keventää muiden urakkaa!!!

Aloitettini paikalla istumisella, tämä ihan ok Tuplalta - olin näkyvissä.

Paikalla makuu taas levoton, haisteli, josta kielsin. Heittelin vähän palloa häiriköintinä, kaula kyllä Tuplalla kasvoi ehkä metrin...  Hyvät maahan menot ja sivulle nousu.

Yksilöliikkeet kahdessa erässä. Ensin seuraamista. Lähdöt tuntui ja ilmeisesti näytti hyvältä. Käännökset huonot. Niitä täytyy imuttaa paremmiksi kotipihassa, pää tekee ärsyttävän syöksyn varsinkin täyskäännöksessä. Tänään teki myös vasempaan ja oikeaan käännökset syöksymällä. Arggh. Muutoin seuraaminen tuntui aika mukavalta.

Liikkeestä maahanmeno käskytyksellä, hyvin. Palkkasin maahanmenosta.

Luoksetulo käskytyksellä. Per"## törmäsi taas. Uusinnalla tiukempi muistutus ja nyt parempi. Tässä ekassa sivulle siirtyminenkin huono. Täytyy taas niitäkin muistaa ottaa ohjelmistoon. Ja siinä pitää vahvistaa sitä päätä ylös!

Seisominen hyvin - jes.

TOinen setti aloitettiin merkillä. Vähän epämääräinen paikka merkin takana, mutta kelvollinen . Sitten ruutuun lähetys merkiltä, ruudussa pallo. Meni, kuten muutkin, oikeaan reunaan.. haahuili ja löysi pallon. Uusinta tyhjään ruutuun ja taas oikeaan reunaan, mutta ruutuun sisällä. Jälkeenpäin vähän ärsyttää miksi palkkasin, kun se ei oikeasti ole paikka johon haluan Tuplan menevän...

Kierrosta pysähdys, aika kiva. Pysähtyi tosin melko matalana, toivottavasti ei ala ennakoimaan tulevaa silmän käyttöä.. Kierrolla myös metskua, jossa nyt löysä ote, mutta luovutuksen asento hyvä.

Loppuun tunnari. Vein itse sekä hämyt että oman. Oma piilotettiin heinikkoon hämykasan taakse. Ja jee - se onnistui muuallakin kuin kotipihassa! En uusinut tai siis ottanut yhtään vaikeampaa settiä, tämä riitti tällä erää.

Kaukoja myös siinä auton läheisyydessä. Näitäkin on vain pakko ottaa muualla kuin kotieteisessä, koska ne vaan on niiin vaikeat pitää teknisesti paketti kasassa. Ei ole helppo liike meille.

Tehtiin esineruutukin. Tupla nosti nyt vain kaksi esinettä, koska ne tuli molemmat kohtuullisen suorilla pistoilla ja takareunalta. Päätin siis lopettaa siihen.

Viski sai myös vähän esineruutuilla ja jäljestää pikku pätkän (nokka melko korkealla). Poika oli sitä mieltä, että saisi näitä hommia tehdä useamminkin... Mutta oikeasti Viskille olen nyt yrittämässä saada ajan Aistiin. Jos vaikka saisi vähän lisäselvyyttä näihin asioihin.

Viskillä ei sen parempi. Juoksi ensin kiekan Sennin hajujen perässä, josta kurmuutin. Sitten nosti könköttämällä kolme esinettä.. Jos tuo liikkuminen ei parane niin ei tuo koira ole kisakunnossa. Näin se vaan on.

Lotta teki Tuplalle hienon, vaikean jäljen. Hyvää maastoa, jossa varvikkoa, sekametsää ja vähän jotain aukeampaakin. Kuusi keppiä, reilun tunnin vanha ja kaikkien keppien jälkeen tyhjää pieni pätkä. Tupla ajoi neloskepille asti hyvin, myös kulmat. Nosti jopa osan kepeistä itse . Kolmoskepille mentäessä edellisessä kulmassa tapahtui jotain kummallista, Tupla pomppasi varmaan metrin ilmaan ja sellaisen hirveän paniikki rykäisyn pari metriä pakoon.. Oltiin aivan varmoja, että käärme puri!!!! Koira kuitenkin jatkoi jäljestämistä saman tein itsenäisesti, me yritettiin vähän kurkistaa, että hui ja hyi - mikä siinä kohdassa oli. Tultiin kuitenkin saman tein kepille, josta palkkauksen jälkeen tarkistin koiran aika pelon sekaisin tuntein.. Mitään ei löytynyt ja koira näytti halukkaalta jatkaa matkaa. Niinpä sitten jatkettiin... Nelonen löytyi hyvin, mutta siinä palkatessa Tupla käyttyi oudosti, korvat oli luimussa ja haisteli kauheasti johonkin. Lotta ja minä jo oltiin varmoja, että joku hemmetin karhu on sitten seuraava mikä tulee vastaan. Tupla lähti kepiltä jäljestämään ihan kummallisen epävarmasti ja ikäänkuin pelokkaasti... Jatkoi kuitenkin itse, joten annoin mennä. Tässä se hukkasi jäljen, jatkoi jäljestämistä kylläkin jonkun aikaa, kunnes "ilmoitti", että oho. Palattiin takaisin sinne mistä suurin piirtein se neloskeppi oli löytynyt ja oltiin vaan ja odoteltiin mitä Tupla tekee. Me ei oltu enää kyllä yhtään varmoja, että ollaanko jäljen lähellä vai ei. Tupla nosti kuin ihmeen kaupalla jäljen, ajoi ensin selkeästi takajälkeä jonkin matkaa ja sitten kääntyi ja jatkoi jäljestystä. Kävi hirveä pulla, kun vitoskeppi oli aika lähellä ja Tupla sai siitä hienon palkkion!! VItoselta kutoselle mentiinkin sitten jo vähän normaalimpaa kaavaa.

Huhhuh.. olihan jälki.. Aikamoista episodia, sitkeästi pieni bordercollie sen kuitenkin selvitti! Onneksi ei törmätty ilmeisesti sen paremmin karhuun kuin kyyhynkään.. AUtolla vielä Tupla tarkistettiin eikä mitään löytynyt.

Jotta tämä erikoinen jälkireissu ei olisi näin lyhyeen päättynyt, niin sitten Sennin jäljellä mukana kävellässä oksensin alkumatkan ajan.. Oikein eksoottista.. Jossain kohden sanoin Lotalle, että älä ihmettele, mä täällä vaan oksentelen... Jotain vikaa on nyt jossain, ilmeisesti noi antibiootit... ja join autolla vettä ja ne sitten pikku hiljaa palautui takaisin kehon ulkopuolelle...

Aloitettiin liikkeet paikalla makuulla, Tupla oli ryhmässä, jossa alo-avo-voi koiria, eli pelkkä makuu. Vähän jänskätti, kun toisessa kehässä tehtiin liikkeitä (rauhallisia) ja ettei vaan tapahdu lähinnä muille koirille mitään, jos Tupla saakin jonkun kumman päähänpiston... Jotenkin vähän sellainen kisafiilis siis . Tupla meni maahan vähän epäröiden, mä taisin käskyttää kummasti, koska maahan se menee kyllä yleensä hyvin. Paikalla makuussa se jahtasi mm. ötököitä, vähän vilkuili toiseen kehään ... eli ei ihan ideaalisuoritus, vaikka visusti pysyikin. Otin tämän vielä ihan treenien loppuun uusiksi, kun häiriötä oli selkeästi vielä enemmän. Huomautin heti, jos vilkuili häiriöihin päin ja tietty kehuin, kun oli rauhassa muhun päin.

Yksilöliikkeet kahdessa erässä ja kahdessa kehässä. Välissä sm-kisamainen odottelu (kylläkin lyhyt) .

Seuraaminen, taas alkuun pompahteli ja mä pöljä en heti aluksi huomauttanut. Seuraavasta pompahtelusta huomautin ja lähti sen jälkeen hyvin liikkeelle. Joo, kyllä se taaskin jalassa tuntui, mutta ei estänyt. Parissa pätkässä selkeästi lurahti turhan eteen, mutta voih - mä niiiiin tykkään sen asenteesta tässä(kin) liikkeessä!! Ehkä mä saan tän liikkeen vielä joskus teknisestikin kuntoon (not...). Nina käskytti tiheään tahtiin, mutta mielestäni Tupla ei niihin reagoinut.

Sitten liikkeestä maahanmeno, liikkurilta kaksi käskytystä ennen mun käskyä. Ilmeisen nopea maahanmeno. Otin liikkeenomaisesti ja palkkasin vasta ylösnousun sivulle.

Sitten evl-mittainen luoksetulo. Jätössä taas siirsi toista etutassua..mrr. Ja itselleni isompi mrr.. miksen tee tälle asialle jo jotain?? Vauhtia oli ihan riittämiin, tiukka sormen heristys ja tiukka murina ennen loppua. Hyvin reagoi, joskin tuli tooooodella tiiviin loppuosan, joten siihen saisi kyllä paksumpi Hesari jäädä väliin..

Tässä kehässä oli myös ruutu sekä luoksetulon merkkejä kehän halki. Ei vaikutusta näillä. Otettiin myös loppuun ruutu - pallolle. Ruutu oli osoittautunut vaikeaksi, koska takana oli toisen kehän idarin merkit ja hyppyeste. Lisäksi ihmisiä oli ruudun vieressä ja takanakin. Tuplan ruutuun menon aikaan ruudun vieressä oli Jessica ja Mac leikkimässä. VÄhän jänskätti miten käy, mutta tuntui jotenkin varmalta, että kyllä se sinne menee. Ja niin meni! Hienosti suoraan, mutta pallosta ohi ja siis ruudun takaa (taas) ohi, mutta palasi itse ruutuun ja pallolle. Vauhtia oli, eikä epäröinyt yhtään ympärillä olevia häiriöitä. Hyvä Tumppu!! Uusinnalla pystyi pysähtymään jo ruudun sisäpuolellekin ja pallolle .

Toisessa kehässä aloitettiin seisomisella. Jännitti miten käy. Päätin tehdä kisamaisesti, kunnes liikkuri-Nina sanoo, että pysähdys oli hyvä tai kertoo, että meni väärään asentoon... Skarppasin, että pää pysyy oikealle enkä katso yhtää alas ja käsky reippaasti epäröimättä. Ja jeeee - onnistui! Pysähdys oli kuulema ihan hyvä, pieni sivusiirtymä (just kuten Viskikin monesti tekee...hmm.....) tuli, mutta se saa nyt vielä mennä! Olin oikein onnellinen tästä .

Loppuun hyppy. Palkkasin seisomisesta. Hyvin meni.

Viski otti pätkän seuraamista ja pk-paikalla olon keskellä melkoista hälinää. Hyvin pysyi, ei merkkiäkään nousemisesta... Kehuin välillä, kun oli niin rauhallisesti.

Aivan huiput treenit - pakko päästä uudelleen! Tuollaisia häiriötreenejä täytyy saada lisää. Varsinkin Tuplan paikalla oloa pitää vahvistaa häiriöissä, siihen voisi jopa kokeilla ihan Jontemaista häiriötreeniä. Itse yksilötekemisissä ei mielestäni häiriöillä ole mitään merkitystä.

Tupla otti ensin settiä, joka alkoi ruudulla. Eilen painittiin tämän kanssa ihan huolella ja tänään ensimmäinen lähetys tyhjään ruutuun ja avot - superhyper oikea paikka! Toinen pallolle evl-lähetyksenä. Ja tietysti erinomaisesti .

Sitten seuraamista. Hmm.. tuntui taas tänään ihan hyvältä ja tasapainoiselta. Yritin vielä vähän hakea sitä oman askeleeni mittaa ja vauhtia, en oikein ole varma sen kanssa, että mitä sen pitäisi olla. Pidempi askel joka tapauksessa, että iso koira pystyy paremmin rytmittämään liikkumisen. Joka tapauksessa tänään seuraaminen tuntui taas ihan kivalta.

Ja koska näitä alo-liikkeitä nyt jauhetaan niin ensin maahanmeno. Tuntui supernopealta - palkka heti.

Sitten luoksetulo piiitkällä vauhdilla kierron kautta, kahteen kertaan. Vauhdilla tulee ja PYSÄHTYY ennen jysäystä - edelleen siis sormiapu muistuttamassa!

Ja yllättäen sitten seisominen. Normi rituaalit, eli vähän seuraamista katse enemmän oikealle ja kunnon käsky + heti pallopalkka. Ei mitään tietoa mitä tapahtui, mutta onnellisena se pallon kanssa juoksi pitkin nurmea. Tämä ON vaarallista nyt tehdä ilman apuohjaajaa....

Lopuksi vielä merkkiä, ekan kerran pallolle toisen kerran ilman palloa. Molemmat hyvin. Ja ihan loppu huipentumana vähän kaukoja. Ensin avoimen istumaan nousua pidemmältä matkalta ja läheltä muita vaihtoja.

Tuplan kanssa on niiiin ihana treenata .

Viski sai myös omalla vuorollaan tehdä pk-settiä. Hyvin vähän alkuun temppuja + lennosta seuraamista. Ja sitten jäävät + pitkä luoksetulo maahanmenosta (tulikin muuten vauhdilla - palkkasin suoraan haarovälistä lelulle). Loppuun vielä 2 kgn nouto ja eteenmeno+maahanmeno. Eteenemenossa taas sulki korvansa maahanmenossa, mutta tämä sitten uusittiin ja korvatkin löytyi. Viskin kanssa pitää pitää treenit tosi nopea tempoisina ja intesiivisenä. Silloin se pysyy koko ajan kivassa vireessä.  Viski teki lopuksi myös paikalla olon - luonnollisesti omasta häiriköinnistäni huolimatta hyvin.

Treenien jälkeen pojat pääsi vielä juoksemaan Mustavuoren rinteisiin. Huomenna sitten Järvenpäähän T-tokotreeneihin!

Aamulla ensin tokot ihan vain kotipihassa. Tupla oli varsin vauhdikkaalla tuulella ja pätevä! Teki kierrosta niin makeen luoksetulon, että jess - ehkä se törmäys vielä sieltä poistuu ihan kokonaan. Tehtiin myös jäävät, hyvin! Jopa seisominenkin . Tai no, itseasiassa, mähän en nyt näe miten se pysähtyy, koska en katso yhtään, eli luulen, että itse pysähdystekniikka vaati vielä voimaa ja tehoa, mutta nyt heinäkuun kisoja ajatellen on erittäin tärkeää, että se pysähtyy, vaikka sitten löysästikin. Mutta tulevaisuutta varten se seisominen pitää saada voimakkaammaksi. Ruutua jouduttiin sitten vääntään ihan tosi paljon. Tumppu ajautui tosi pahasti koko ajan ruudusta ulos, takaa. Pitkästä aikaa päätin kuitenkin tehdä sitten läheltä paikkatreeniä ja ei sitten millään, ei näytöllä eikä millään tajunnut, että ruudusta ei nyt juosta yli ja pysähdytä sinne. Hain autosta ruudun narutkin, kun rupes tarjoamaan merkkiäkin. Sitkeyttä ja hermoja vaadittiin molemmilta, mutta pikku hiljaa Tupla alkoi hakeutua oikeammalle paikalla ja sai palkankin! Sanotaanko, että sitkeitä oltiin molemmat... Paikkaa pitää kyllä vahvistaa nyt lähipäivinä uudelleen. Ainiin, hyppynoutoakin ollaa aloiteltu kotipihassa harjoittelemaan, hyppynä toimii sellainen puulava.

Iltapäivällä tehtiin ilmaisutreeni, sain kaksi ihan uutta maalimiestä, josta toinen oli ihan oikea Mies! Jess! Tupla haukkui hyvin, ei mitään vaikutusta vierailla maalimiehillä saati sukupuolella - oikein mainiota! Vähän nyt meinaa haku jäädä tokon ja jäljen jalkoihin, mutta kunpa nyt pääsis edes silloin tällöin...

Ja tällä välin jäljet vanhentuivat. Tuplan jälki ehti vanhentua reilu 1,5 tuntia, matkaa en osaa sanoa, ei hirveän pitkä, mutta keppejä 7. Niitä yritin tiputella eri välein, siis välillä ihan lähekkäin ja jossain kohden pidempi väli. Jokaisen kepin jälkeen hyppäsin niin pitkälle kun pystyin, eli jälki "loppui" aina keppiin. Tupla oli PRO - jee! Nosti kepit hyvin ja ajoi jäljenkin hyvin! Yksi kulma meni taas tarkastamiseksi, mutta se ei vaan osaa ihan riittävän hyvin niitä (pitäisi mennä vahvistaan kulmia vielä pellolle, mutta ......). Olipa onnellista! 

Viskikin sai tehdä jäljen ja tarkkuuden. Tarkkuus oli ohitse n. kymmenessä sekunnissa . Olin muka löytänyt vaikean esineen, sellaisen metallilärpäkkeen, josta oluttölkki (tai mikä muu tölkki ...) avataan.  Jälkin vanhentui kaksi tuntia, jana tosi hyvä oikealle. Viski viipotti kun pieni eläin, jouduin roikkumaan ihan oikeasti liinassa kiinni. Loikki ja juoksi, samalla nenä oli ihan tuhottoman korkealla. Käsittämättömällä tuurilla se nosti kuitenkin kepit - paitsi viimeistä, jota vaan ei löytynyt. Huoh.. pitäisi kait ryhdistäytyä, jos Viski meinaa kisata sm-kisoissa.

Lopuksi käytiin vielä hiekkammontuilla juoksemassa. Eikä se Viskin meno tuollaisessa kovassa rasituksessa kyllä ihan parhaalta tai miltään osin puhtaalta näytä..

Huhhuh.. olihan siinä puuhaa kerrakseen. Luulis Tuplankin nyt tuumivan jo samoin!

Sitten Christan oppeihin. Ylökk järkkäsi jälleen tälläisen huippukouluttajan paikalle, vallan mainiota! Itse olin paikalla ip-ryhmässä. Tuplan kanssa treenattiin seuraaminen ja kaukot. Seuraamiseen lähdettiin suoraan autosta, eilinen treenamaton päivä, aamupäivä hiljaiseloa jne. Ja sen huomasi. Pomppi tosi pahasti alkupätkät. No, tulipa ainakin virheet esille. Christan mielestä seuraamiseen nämä teesit nyt käyttöön:

- perusasennon kriteeri tarkaksi (check!) ja paljon ihan pelkkää perusasentoon siirtymistreeniä

- perusasentoon siirryttäessä edestä sivulle auta ettei pää dyykkaa. Tässähän Tupla tekee huonon siirtymisen ja syyllinen on siis pää, joka tekee ihme lenkuran. Pitää auttaa namilla pää pysymään parempana -> siirtyminenkin parantuu ja nopeutuu

- mun kävelyrytmi seuraamisessa pitäisi ehkä olla pidemmällä askeleella ja vähän vauhdikkaampi

- paljon lyhyttä pätkää + perusasento, jos jää eteen, korjaa -> tämä edistävän paikan vuoksi

- lelun ei tarvitsisi olla esillä

- hyvää asenne ja asento

Ei ole välttämättä kovin hyvä juttu kuunnella nyt näin lyhyellä aikajänteellä usean kouluttajan näkemyksiä ongelmien korjaamisesta, koska heidän neuvot kuitenkin tietysti eroavat toisistaan. Tässä joutuu nyt vähän puntaroimaan mitkä ottaa itselle käyttöön - testata. Toisaalta, hyvä, että on vaihtoehtoja, nyt jää vain itselle pohdittavaksi ja testtavaksi mitkä on niitä meidän juttuja! 

Kaukoissa kerroin meidän ongelmasta eli että tekniikkaa on vaihdettu sekatekniikasta takajalkojen paikalla oloon matkan varrella. Ja että ongelmana on nyt sei-is vaihto, jossa helposti yrittää vanhaa tekniikkaa takaisin. Sainkin tähän tosi hyvän ajatuksen eli koska Tupla on pitkä ja iso koira, sen on hankala tehdä sei-is vaihto oikein, kun etujalat on pitkällä ja koko runko "veytettynä". ELI nyt pitää työstää seisominen siten, että ei vedä etujalkoja turhan eteen vaan jää vähän "sumppuun". Sen ei tarvi edes olla paljon sumpussa, ihan vähänkin riittää, jolloin sen on helpompi siirtää paino taakse ja istumaan. Juu, hyvä oli ajatus ja uskon kyllä tähän erittäin paljon! Ja vahvistaa pitää nyt taas vaihtoja ihan sivustakin, minkä olen unohtanut taas ihan tyystin. Ja myös niiden "VAJAIDEN" jumppa-asentojen käytön. Huoh. Näin ne unohtuu.

Christa oli kyllä hyvä, tai siis on hyvä. Hanna ja Huikin taisivat saada taas vaihteeksi vähän ajateltavaa - ettei olisi liian helppoa