torstai, 9. helmikuu 2006
Kelit antoivat myöden puuhastella tokoilua ulkosalla. Niinpä me Viskin
kanssa otettiin pikku treenit. Poikkeuksellisesti aloitettiin homma
tunnarilla. Luin eräältä sähköpostilistalta kuinka maajoukkuetason
koiralle oli tehty tunnaritreeni siten, että häiriötekijänä oli
lelu/leluja tunnareiden seassa niin enkös minä viisaana
koirankouluttajana kokeillut heti samaa hyvää ideaa.. Miettiämättä
sitten asiaa yhtään enempää pläjäytin tunnarit ja lelut yhteen kasaan
ja otin liikkeen. Joop-yritys hyvä kymmenen, järjen käyttö sallittu.
Viskihän se sieltä erityisen iloisesti uudesta tunnariliikkeestä
yllättyneenä paukautti valitsemallensa lelulle ja oikein rehvakkaasti
muristen ja lähti saaliinsa kanssa pitkin pihaa juoksemaan. Voi jestas,
oikeasti - järjen käyttö olisi edes joskus ihan nastaa.. No, hetken
asiaa kelasin ja siirsin lelut hieman tunnarikasasta erilleen ja tein
liikkeen alusta alkaen uusiksi. Viisas koira - nyt onnistui ja täysin
moitteeton tunnarin etsintä ja nosto - jiihaa!
No, tunnarin jälkeen otettiin ruutua. Siitä ei oikeastaan mitään sen
kummempaa, lelu oli ruudussa valmiina ja sisäänmeno oli "oikeasta
välistä ja suora". Ruudun jälkeen otettiin suora läpijuoksu luoksetulo,
josta palkkakin "vauhdista". Vauhti on ihan hyvä, toki Viski pystyisi
nopeamminkin vielä tulemaan, mutta mielestäni vauhti on silti riittävän
vauhdikas :-).
Sitten otettiin ah niitä niin ihania kaukoja..
Olen nyt noissa pidemmän matkan kaukoissa käyttänyt palkkana pelkästään
lelua Viskin takana. Se on ollut hyvä juttu. Samoin käskyjen "totisuus
ja lievä painostus" on ollut myös hyvä lisä, tavallaan kielii Viskille
että tämäkin liike on totista totta eikä pelleilyä ;-). Mutta no, ei
tuo kaukojen tekniikka kunnossa ole - se on selvä, mutta paremmassa
jamassa tuo liike on kuin viime syksynä! Kaukojen ekat asennon vaihdot
sujuivat nyt kaukaakin hyvin, ja niistä palkattiin. Eli pelkkää ekaa
asennon vaihtoa treenattiin.
Kommentit