Taas on jalat hapoilla ja polvi kipeänä.. se on agilityn iloa se. Treenattiin melko kovaa, mutta siitähän mä pidän, rata uusiksi jos ja kun virheitä tulee... Tänään kävi ekalla radalla meille köpelösti, viereiseltä radalta paukahti tolleriuros Viskin perään, onneksi Viski meni just putkeen ja mä pääsin putken päähän ottamaan tilanteen haltuun ja tollerille näytin kengän pohjaa(onneksi ei tarvinnut osua) ja tilanne selkiintyi ilman haavereita. Mutta Viskille tästä jäi kyllä selkeästi takaraivoon kyttäys viereiselle radalle, se ei ole koskaan ennen ollut noin kiinnostunut viereisen radan tapahtumista, nyt tuntui että omalla radallakin vilkuili ohi mennen. Joka tapauksessa keskittymiseen tapahtuma vaikutti sekä mulla että koiralla.

Itse treenit olivat taas opettavaiset... vaan selkärankaan noiden oppien saaminen tuntuu olevan yhtä tuskaa.. "älä hosu, älä kiirehdi hypyiltä seuraavalle esteelle, anna tilaa, älä sohi käsilläsi, rauhoitu".. äsh, aina samat virheet. Paikoitellen turhauttavaa. Keppitreeniäkin saatiin tänään, eipä tuo pujottelukaan ihan onnistu nappiin - että pliis agi-toimikunta, hommatkaa ne toiset kepit nyt Länsi-Teiskoon. Mutta kaikesta huolimatta, ihan sairaan nastaa taas kerran. Perjantaina olisi tarkoitus piipahtaa vapaaharjoittelussa, josko tuota pujottelua....