Ihan ensin :
ISOT ONNITTELUT Hannalle ja Tiitille, tänään voittajan hakukokeesta 292 pinnaa!!! Ja ihan mieletöntä, tottiksesta täydet sata! Sellaisia suorituksia harvoin tässä maassa nähdään!!! Aivan mahtava juttu.
Samoissa kisoissa myös toinen Tendingläinen nappasi ekasta voittajan hakukisasta ykköstuloksen, onnea siis myös Lauralle ja Glendalle :-). Aika makeita otuksia nuo Tending-bortsut ;-))

Niin, käytiin treenaamassa. Tein jäljen, vanhentui 40 minsaa, matkaa 200 metriä ja pari lelua matkalla palkkana ja lopussa herkkukippo. Kun jälki vanhentui otin tarkkuusetsinnän. Tällä kertaa laitoin myös ruutumerkit paikoilleen, jotka tuottivatkin ongelmia. Esineenä oli paperiklemmari, sellainen isompi, jonka sijoitin etukulman merkistä n. 30cm alueen keskikohtaan päin. Viski yritti useaan kertaan tuoda kulmamerkkejä ja työskentely meni kulmamerkkien nyppimiseksi. Kun riittävän moneen kertaan kielsin niin Viski uskoi ettei kyse ole merkkien tuomisesta ja ryhtyikin työskentelemään "normaalisti" ja melko pian nosti mallikkaasti klemmarin. Noita kulmamerkkejä on vain pakko ruveta ottamaan treeneihin enempi mukaan..
Sitten tiputetun esineen nouto, jonka tein täysmatkaisena ja sellaiseen hemmetin kuralillinki traktorin jäljelle. Tämä sujui kuitenkin hienosti, ei mitään sanottavaa.
Jäljelle lähdettiin ihan pienen janan kautta, joka ei mennyt kyllä ihan putkeen.. Tuuli tuiversi voimakkaasti ja se ajoi Viskin janan taakse, josta pongas jäljen. Tää lienee ilmavainuisen koiran ongelma, syytä treenata tarkkuutta vain lisää. Sitten mentiinkin haipakkaa jälkeä, oli virhe päästää liina irti (viimeksi se oli hyvä juttu) sillä koira painalsi ihan sairasta kyytiä ja "karkas". Kuinka ollakkaan mulla juuri tällä kertaa oli ensimmäistä kertaa pallo jäljellä palkkana ja tietysti Viski porhalsi sille pallolle ja palkkasi hienosta jäljen päällä juoksemisesta itsensä :-(. Tosi nappi suoritus.... No, leikittiin ja jatkettiin matkaa liina _tiukalla_. Sain vauhtia alas ja tarkkuuttakin lähti tulemaan, tosin siihen auttoi myös se että jälki kääntyi tuulen yläpuolelle. Loppupätkää jäljestettiin hyvin, kunnes ihan loppumerkillä seisoi joku hemmetin pariskunta ihmettelemässä meidän kreppejä ja kippoa... Viski sai melkoisen halvauksen (hakukoira, joka tykkää ihmisistä!!) ja alkoi puhista ja pöhkiä. Onneksi pariskunta siirtyi loppumerkiltä pois ja sain Viskin ajamaan jälkeä palkalle asti.
Olihan jälkitreeni...en usko, että oli oikein sellainen treeni, josta koira oppi ainakaan mitään hyvää...