Tänään sitten korkattiin hakukisakausi, olisi voinut jättää tekemättä. Ajettiin Uuteenkaupunkiin vain sen vuoksi, että kisa keskeytyi hyvin nopeasti valeilmaisuihin. Kyllä ketuttaa, masentaa ja vituttaakin. Mutta ajomatkalla kotiin päin se jo vähän laantui ja treenisuunnitelmiakin jo tuli tehtyä. Ehkä se tästä. Ensin kuitenkin VIski käy eläinlääkärintarkastuksessa, sillä tänäänkin hakumaastoon mennessä se oli kovin vaisun oloinen. Mun täytyy nyt saada varmuus siitä, että on tapahtunut "vain" koulutusvirheitä eikä kyse ole koiran mahdollisesta sairaudesta.

Itse kisan kulku oli siis seuraava, oltiin ainoita voittajaluokan koiria ja heti ekana henkilöetsintä. Alue näytti mukavalta ja suht aukealta ja tasaiselta. Aloitin oikealta, johon kaunis tyhjä pisto. Vasemmalle etukulmaan lähetys, josta Viski tuli rullan kanssa, näytölle lähtö oli outo - hidas ja epävarma, josta arvelinkin jonkin olevan pielessä. VIski vei sivurajalla ja pyssäs siihen, vale. Palattiin keskilinjalle ja siitä oikealle lähetys johon nätti pisto. Uudelleen vasemmalle n. 80m (ajattelin etten uskalla ihan siihen valeen kohtaan uudelleen...) ja Viski lähti voimakkaasti aluetta taaksepäin ja tuli hetken kuluttua rullan kanssa. Minä tiuskasin rullan siltä irti ja hylkäsin ilmaisun ja arvatkaahan mitä - juu, siellä oli maalimies, jolla Viski oli käynyt. Etukulmassa se oli todennäköisesti tehnyt jälleen sen virheen eli oli ottanut hajusta rullan eikä osannut viedä maalimiehelle näytölä (jos olisi ollut voimaa koirassa tarpeeksi, niin olisihan se vienyt vaikkei tiennyt missä maalimies oli!!). No niin, tämän hylätyn ilmaisun jälkeen lähetin oikealle, josta tuli rullan kanssa nopeasti takaisin ja sehän oli tietysti vale - lähdin tällä kertaa näytölle.... Ja homma oli sit siinä.
Että voi risoa oma todella alkeellinen virhe!! Miten saatan olla noin tyhmä? Toki, alkujaan ongelma on myös koirassa, eli siitä ei pääse myöskään mihinkään, mutta että minäkin teen noin typerän virheen. Toivottavasti tästä opin jotain?

Treenisuunnitelmaa olen nyt miettinyt ja tuuiminut, että olisi varmasti hyvä kokeilla nyt ilmaisuissa ensin namipalan antamista ennenkuin ehtii ottaa rullan suuhun. Saisi hidastettua ilmaisua ja toisaalta mikä tärkeintä saisi koiran varmasti menemään maalimiehen luokse. Nyt joku syy (motivaatio) aiheuttaa sen ettei Viski halua riittävästi mennä maalimiehelle ja se täytyisi saada korjattua. Keskiviikon eläinlääkärireissun jälkeen ollaan koiran terveydestä viisaampia ja voidaan sitten toivottavasti taas jatkaa treenausta. Viikonloppuna meillä on yksi leiri Jyväskylässä, todennäköisesti otan jonkun pienen treenin siellä Viskillä, mutta mitään kovin rankkaa nyt en tee.

Ehkäpä tämä elämä ei tähänkään kaadu - eikä se kaadukkaan :-P.