Koska maassa ei oo hanki eikä järvet jäässä päätin lähteä läheiselle pellolle tekemään pienen jäljen Viskille. Lienee muutoin jälkiharrastajan unelma tälläinen "talvi".. No, jälki oli vajaat sata metriä "pitkä" ja ensimmäinen suora oli maksoitettu (maksan paloja siis..) vähintäänkin joka toisella askeella, toinen suora olikin sitten vähemmillä maksanpaloilla, ehkä n. joka neljäs tai viides askel. Ensimmäinen suora meni hyvin nenä maassa ja maksat nätisti poimien, toinen suora olikin sitten varsinaista kiemurtelua ja räpiköintiä. Viskillä pitäisi pitää makupaloja vielä tosi tiheään, jos haluaisi jäljestämisen olevan jäljestämistä.. Noin keskimäärin peltojäljen tekeminen on ihan pe...stä, todella kypsää puuhaa..Ehkä juuri siitä syystä en ole kovin innokas peltojäljen treenaaja.  Tästä voisi sanoa, että no- tulipahan tehtyä :-p