Iltamyöhällä singahdin vielä jäljen tallaus puuhiin (hmm.. miten niin jälkitreenit lisääntyneet....). Tein alokkaan mittaisen ja tunnin vanhan jäljen, keppejä seitsemän. Jana lähti taas vasemmalle ja leikkauskohta n. 7 metrin kohdalla. Tänään Vipsu oli oikein pätevä jälkikoira, nosti janalta jäljen hyvin, ajoin hyvin ja nosti hienosti kaikki kepit. Mutta sehän olikin jälleen mun oma tekemä jälki....

Kun jälki vanheni otin esineruudun. Loivasti nousevaan rinteeseen tein syvän, mutta vain n. 30 leveän ruudun. Kolme esinettä taakse ja yksi eteen. Kolme esinettä nousi hetkessä, mutta neljäs esine tuotti tuskaa. Se oli kynsiharja, jonka jätin takakulmaan ison kiven juureen. Viski kiersi kiven moneen kertaan juuri väärältä puolen eli ei saanut mitenkään hajua esineestä, sitten Viski alkoi kiertää koko ajan samaa lenkkiä, kun esinettä ei vaan noussut. Yritti kyllä, mutta paineistui selkeästi, kun teki pöljänä koko ajan melko samaa rundia. Mulla alkoi hihat palaa ja päätin vain hakea esineen pois puhumatta asiasta yhtään sen enempää. Viski olikin äärimmäisen hämillään, kun hain esineen enkä antanut sitä sille. Hyppi ja yritti ottaa käsistä, mutten ollut huomaavinanikaan koko otusta. Arrggh, että joskus meinaa hermostuttaa. No, onneksi maltoin mieleni ja laskin kymmeneen :-). Ensi kerralla sitten uusi yritys...

Viski oli eilen Katin kanssa agiliitelemässä (Katin blogissa siitä lisää). Samalla kun vein Vipsun Katille, kävin kurkistamassa Veli Pontevaa. Voiiiihh ja oihhh, kylläpä Ponteva oli PONTEVA, ehkä jopa Veli Pullea :-). Onkohan siitä nyt viikko aikaa, kun Veli Pulskan viimeksi näin ja se oli tuona aikana hurjasti kehittynyt ja kasvanut (tai ainakin lihonut :-o). Se oli kyllä ihan supersuper ihana. Jos olisi tuollaisen pikku koiran tarpeessa niin houkutus olisi kyllä melko suuri :-)