Huoh, ei ole mikään erityisen mieltänostattava fiilis mennä juoksulenkille VUODEN tauon jälkeen. Jumankautajuunääspäivää joka paikkaa kolotti, pisti, poltti ja repi ja vielä oksettikin. Mutta tulihan tehtyä - kuten arvata saattaa lenkkini EI ollut häävin mittainen, ehkä n. 20 minsaa räpiköin tai siis yritin muistella miten juostaan. Jälkikäteen fiilis on kyllä hyvä, vielä kun tuo nilkka ymmärtäisi, että juokseminen olisi vain hyvästä..

Viski oli tietysti lenkillä mukana ja oltiin metsässä, jossa Vipatus saa huidella vapaana. Kuinka ollakkaan sellaisen peltotien päästä lähti meitä kohden tulemaan karvat pystyssä ja hirveällä urinamurinalla hevosen kokoinen sakemanni uros. Omistaja huusi tien toisesta päästä kurkku suorana "Leevi tänne, Leevi ei, Leevi sitä ja Leevi tätä" ja koirahan vaan tuli kohden. Iski jo pieni pelko, kunnes omistaja huusi lohdutuksena edellisten karjumisten perään, että "ei se mitään tee" .. Jepjep.. Katsoin parhaaksi ottaa kuitenkin pikku puudelini turvallisesti syliin ja monottaa herra Leeviä, jos meinaa liian tuttavalliseksi käydä. Sieltähän se sitten tuli ihan sukkana kohden, mutta onneksi ymmärsi pikkuisen hiljentää vauhtia ennen minun kengänpohjaani, joten osumaa ei tällä kertaa tullut. Sitten se jäi pyörimään siihen ympärille ja Viski kurisi sylissä yllättävänkin hurjana, toki tilanne oli senkin mielestä erinomaisen outo ja varmasti vähän pelottavaksin. Per..le, on tainnut tulla ennenkin sadateltua ääliömäisiä ihmisiä isojen koiriensa kanssa... vaikkei se Leevi mitään tekisikään, mutta kiitin luojaani, ettei Leevi tullut luokseni esim. lauantaina, kun matkassani oli sekä Kiitos että Into - Viskin lisäksi!! Siinähän sitä olisikin soppa ollut melkoinen. Nimittäin Kiitos ei olisi tuota tilannetta hyvällä katsellut..

Veikalle kuuluu käsittääkseni ihan hyvää :-). Tosin, häkki - ja remmielämäähän se nyt edelleen viettää, mutta eipä tuo näytä asiasta olevansa kovin moksiskaan. Iloinen hännänheiluttaja se on! Ja ihan höpsö :-). Se ei ymmärrä kunnioittaa yhtään Kiitosta, menee ihan sukkana päin ja ottaa kiinni mistä ylttää... Onneksi Kiitos suhtautuu näihin vieraileviin bordercollieihin kuin ei mitään - ja niinpä hän ei ole Veikkaakaan huomaavinaankaan, sen mielestä lähinnä Veikan vouhkaaminen muistuttaa jotain hyttysen ininää... Toki, kuten aina ennenkin, pidä edelleen hyvinkin tiukasti Veikan ja Kiin "erillään", mutta sillä tavalla mitään paniiikkia ei tämän parin suhteen ole. Kiitos on ilmeisesti sitä mieltä, että moiset vierailevat tähdet on vain syytä hyväksyä, kun ei vaihtoehtoja ole.