No niin, nyt sitten aloitettiin Procanis-hallilla agilitykurssi. Mentiin yksi rata ja voin kertoa, että hiki tuli - en tiedä tuliko tuskasta vai fyysisestä ponnistelusta... Mutta hikistä puuhaa, rata oli iiihanan haasteellinen :-). Tärkein oppi tältä päivältä oli se, että Viskin hilluminen ja koohotus pitää saada kuriin, tänään se nimittäin taas karkas kontakteilta ihan sikaillen. Jouduin opettelemaan miten oikeasti suututaan koiralle eikä vaan lällytellä "ei saa tehdä noin"- juttuja. Se on melko vaikeaa, koska oikeasti en nyt vain ota tätä asiaa niin "vakavasti", että suuttuminen tulisi luonnostaan tai jonkinlaisena primitiivireaktiona. No, joka tapauksessa sitten suututtiin, kun Viski karkas kontaktilta ja suututtiinkin kunnolla (ei fyysistä voiman käyttöä) ja seuraava puomi olikin sitten varsin mallikas, Viski keskittyi alasmenoon ja pysähtyi siihen mihin pitikin hyvin kuuliaisesti! Samoin pysyi lähtöviivalla tasan tarkkaan istumassa paikoillaan.... Hmmm... Voin allekirjoittaa täysin tuon tämän päivän ohjeen, että Viskille nyt vain pitää kertoa asiat _kunnolla_, jos siihen on aihetta - siltikään ei tämä tarkoita mitään voimankäyttöä, vaan sitä henkistä yliotetta koirasta, mikä meillä on matkan varrella ollut jo kohta viisi vuotta paikoitellen vähän hukassa :-o.