Ylökkillä oli tänään Marian tokokoulutus Procanis-hallilla. Tupla treenasi joukon mukana, kun tuo Viski nyt on mikä on. Tuplan kanssa ensin seuraamista, jossa Maria ehdotti, että käsi olisi hieman enemmän ikäänkuin ulospäin (sormet kuitenkin kohti jalkaani), jottei perä aukeaisi auraamaan yhtään. Lisäksi käsi vielä toistaiseksi vähän alemmaksi, jottei tulisi pomppuja. Nämä molemmat vinkit tuntuivat toimivan hyvin. Palkkaukseen myös sellainen idea, että kun naksautan seuraamisesta siis liikkeessä niin voisin äkkiä kääntyä Tuplan eteen antamaan palkan, jottei Tupla ehtisi kääntyä sivulle. Tätäkin tulen jatkamaan, koska tuntui hyvältä! Sitten otettiin luoksetulo, siinä nyt ei mitään ihmettä, oli Marian sylissä ihan hiljaa ja odotti mun käskyä - hyvä. Toisessa sessiossa ruutua jo aika paljon vaikeennettua. Ensin vein ruutuun Tuplan kanssa lelun, sen jälkeen otettiin niin, että Maria vei lelun siten ettei Tupla nähnyt. Se olikin vaikeaa, koska ensin Tupla luuli, että pitää mennä Marian luokse :-). Sitten se oivalsi, että aivan - Ruudussahan se lelu on! Lopuksi otettiin jo melko pitkältä matkaltakin tätä.. Joten, taas tuli rohkaisua siihen, että pitää vaan edetä asioissa, kun edellinen steppi on jo oivallettu! Hauska oli huomata, että hyvin Tupla keskittyi oudossa hallissakin, tietysti :-). Kiva aamupäivä! Valitettavasti en voinut enää ip-ryhmän treenjä jäädä seuraamaan, kun oli syytä tulla katsomaan kotiin potilasta.

Ajaessani Mouhijärveltä pois, tein Tuplalle vielä jäljen. Nyt olin ajatellut tekeväni jäljen kallioiselle jäkäläpohjalle. Ihan sellaista en löytänyt, kun metsät olivat autoja ja sienestäjiä pullollaan. Mutta sain silti kivan jäljen tehtyä, joka kulki sammaleella, paljaalla kalliolla ja vielä lopuksi sitä kalliojäkälää (mikä se on, sellainen harmaa ja "kova") löytyi myös. Nameja oli lähes joka askeleella. Tuuli kävi melko kovana, mutta ei se aiheuttanutkaan pahemmin ongelmia, vaikka alkuun pelkäsin. Tupla jäljesti hyvin, yhden pyörähdyksen teki juuri ennen kalliolle siirtymistä - olisko maaston vaihto tehnyt tuon? Kun pohja oli vähän hankalampi, jäi nameja paljon syömättä eli ilmeisesti vaikeámpi jälki aiheutti sen, että keskittyi kovemmin jälkeen (??) ja ne namit unohtuivat sen siliän tien. Sammaleelta itseasiassa söikin namit melko hyvin, kalliolta ei käytännössä katsoen ottanut yhtäkään namia. Harmillisesti jäljen loputtua käveli kaksi sienstäjää meidän läheltä ja Tupla nosteli ilmavainulle nenäänsä ja häntä vispasi ihan hulluna. Onneksi se oli jo jäljen ajanut, ja oltiin tulossa sieltä pois. Haluaisin nyt pitää jäljen ja haun täysin erillään toisistaan (ja mahd. vähän vielä ajaa metsässä jälkiä), enkä tosiaan ollut ilahtunut tästä tämän päivän sattumasta. No, ei siinä nyt mitään vahinkoa varmasti sattunut.