Tuplalle taitaa iskeä jokin puolivuotis-villitys, on meinaan muutamat päivät ollut aika rasittava. Suorastaan ylirasittava. Niinpä ollaan treenattu yhtä ja toista (lähinnä sisällä ja koulun pihassa pikkuisten lamppujen alla...) mielen aktivoimiseksi. Seuraamisessa on nyt vähän hankalaa, kun tuntuisi auraavan nyt taas jonkin verran. Namilla pitää nyt suoristaa aurausta ja lisäksi lähtöjä, jossa ei pomppisi eikä myöskään laittaisi päätänsä lähdössä alas. Huoh. Olen ennenkaikkea sitä mieltä, että seuraaminen on tooooooodella helppoa... Kotitreeninä ollaan jatkettu kaukoja ja siinä takapalkkauksen opettelua - aika hyvin sujuu, ei jumita eikä itseasiassa poikitakkaan. Outoa. Noudossa ei olla kauheammin edistytty, pitoharjoituksia ollaan tehty, mutta siinäkään en ole nyt uskaltanut edetä yhtään. Vauhtinoudot on samalla tasolla kuin ennenkin. Ainiin, uutena ollaan aloitettu maahanmenojen (ilman "kaukoja" siis) harjoittelu. Siinä pyrin vain katosmaan, että menisi oikealla tekniikalla eli "syöksymällä" ... no, joo, toi on väärä verbi, mutta siis siten, että voisi sitten isona tehdä mahd.nopean liikkeestä maahanmenon. Juu nou .

Tänään tehtiin pihassa myös hienoja haukkuharjoituksia! Olin jo lähes kokonaan pressun alla ja komiaasti haukku raikas! Tumppu jopa innostui entistä enemmän siitä, että olin piilossa. Selkeästi haukkuminen on sen mielestä ihan nasta temppu muiden joukossa.