Koko päivä onkin sitten vietetty rapsakkaassa hallissa (joka sinällään on kyllä tosi hieno!) Merjan toko-opeissa. Kurssi alkoi ysiltä ja päättyi neljältä. Mutta kiva, leppoisa päivä ja tuli paljon tehtyäkin. Joten tässä sitä:

Tupla aloitti noudolla, jossa toiveena saada vinkkejä vauhtiin.. No, siinä kävi niinkuin vähän arvelinkin, että vauhti on hyvä eikä siihen lisää "tarvita". Tupla tekikin molemmat otetut noudot ihan hyvällä vauhdilla, mutta kyllähän se lujempaakin pääsee. Lohtuna minullekin on se, että molempiin suuntiin menee aikalailla samaa laukkavauhtia. Tupla teki kaksi noutoa, molemmat vauhtinoutoina, ekan palkkasin aika läheltä mua ja toisen ihan heti, kun nosti kapulan ja lähti minua kohden. Tuota jälkimmäistä pitääkin nyt tehdä, olen paljon palkannut vauhtinoudossa vain loppuosassa, joten syytä rikkoa sitäkin kaava. Tosi hankalaahan tähän on keksiä mitään kikkakakkosta, että tee noin ja saat supernopean noudon, joten siinä mielessä en nyt voi kovin pettynyt olla, ettei mitään temppua takataskusta tähän löytynyt. Merja myös muistutti, ihan aiheesta, että olisi hyvä nyt jo ottaa mukaan käsky sivulla pysymiseen, nythän Tupla pääosin pidetään pannasta kiinni ennenkuin pääsee noutaan. Täytyypä muistaa tehdä noitakin.. Lisäksi tuo mun pieni noutokapula saattaa olla huono tohon kapulan nostamiseen, koska siinä on tosi pieni maavara. TÄytyykin tsekata nostaako Tupla paremmin ohjatun kapulan, jossa maavaraa on enemmän.

Ekassa setissä tehtiin myös ruutu. Ensin pallo ruudussa, luonnollisesti hyvin. Sitten toinen tyhjänä ja nyt teki sitten sen, että porhalsi ruudun etuosaan ja kääntyi mua kohden "ei oo palloa - heitä se". Kutsuin Tuplan ruudusta pois ja otettiin uusiksi, uusinnalla menikin sitten vauhdilla ruutuun ja sain sen pysäytettyä ruudusta takajalat ulkona...  NO, palkkasin, koska virhe on mun. Otettiin vielä uusiksi pienemmälle ja huonommin näkyvälle pallolle, nyt taas hyvin. Tupla teki tänään myös sellaisen kenguruloikan ennen ruutuun menoa ... sukuvikako tämäkin . Voisi ulkona tehdä nyt seuraavan kerran ruutua niin, että peittää vähän lumella palloa ja katsoa miten käy. Vauhti oli tänään ruutuun taas oikein hyvä ja kiva, että hahmotti uudessa paikassa ruudun hyvin.

Näiden jälkeen tehtiin paikka makuut. Ensin kehään meno tarkastuksineen päivineen. Huomasin, että oho, onkohan Tuplan palleja kukaan koskaan kokeillut...uuupps... No, ei se haitannut, tulipahan nyt tarkistettua. Jouduimme odottamaan rivissä pitkään, mikä oli myös tosi hyvää harjoitusta. Tuplaa ei muut kiinnostaneet yhtään vaan istui sivulla rauhallisesti ja palkkasin namilla siitä. Tupla suoritti itse paikka makuun oikein erinomaisesti muiden kanssa samssa rivissä, tosin reunimmaisena, JEEE!!. Vieressä olevalle koiralle ohjaaja joutui pari kertaa sanomaan ei, kun piippas, näistä Tupla heilutti häntää ohjaajalle innokkaasti. Merja huomautti siitä, että kaikki ohjaajat antoivat voimakkaan vartaloavun maahanmeno käskyssä. Mä nyt vielä varmistan kädellä + namipalkalla, että menee nopeasti maahan käskystä, mutta ihan hyvä muistaa tuo että jossain kohden pitäisi vaan ruveta tämäkin apu saamaan pois. Joten sivulta maahanmeno jumppaa sisätreeniksi. Maasta ylösnousu oli hyvä. Tämän jälkeen jäätiin purkamaan paikallaoloa (muutamalla oli tuota ääniongelmaa) ja Tupla leikki pallolla vapaana muiden koirien läheisyydessä ilman mitään ongelmaa (muut koirat olivat kytkettyinä ja minä härskisti käytin tilaisuuden hyväksi). Sekin oli varsin iloinen asia 

Toinen setti aloitettiin seuraamisella ...... IHan samaa settiä, lelulla pysyy ylhäällä, namilla ei pysy, ilman on tosi huono. Testailtiin lähtöjä vasempaan, oikeaan, pyörimistä. Kaikissa se sama juttu, tai no, jos ei lähde suoraan niin homma on vähän parempi, mutta tosi herkästi se pää alas valahtaa. Merja epäili, että kyseessä on ihan jo luontainen tapakin eikä pelkästään koulutuskysymys (tästä Merjalle kymmenen pistettä ja papukaija-merkki ) ja oli myös sitä mieltä, että oikeaa käytöstä on vain vahvistettava niillä avuilla millä pystyy. Ehdotti myös lelukokeilua, jossa lelu on oikeassa kädessä ja sillä ensin leikitetään ja leikin aikana koira siirretään sivulle, oma liike jatkuu kokoajan, ja sitten koira vain käskyllä irti- irroitetaan lelusta ja liike jatkuu kokoajan, kun on pää oikein se palkataan ja saa iskeä siihen leluun takas kiinni. Yritin testata, mutta meni säätämiseksi, täytyy testata ajan kanssa vaikka kotipihassa. Otettiin myös kontaktitreeniä, jossa Tupla muutaman kerran taas hairahtui ja pääsin moittimaan, mutta sen jälkeen kesti kovankin, mm. lelun heittelyn, hyvin. Jotenkin tässä alan uskoa, että kontaktitreeninkin kautta tuota päänongelmaa voisi saada korjattua.

Seuraamissettiin tehtiin myös yksi luoksetulo liikkurin käskyillä. Tupla pysyi paikoillaan liikkurin käskytyksestä huolimatta. Palkka taas suoraan vauhdista. Jossain kohden kyllä pitäisi näihinkin ruveta liittämään sitä luoksetulon loppuasentoa...

Lopuksi ehdittiin vielä tehdä pikku hommaa niiden kanssa, jotka halusi. Ja minähän halusin. Tuplalle tolpan kiertoa ja yksi ihan supersuper stoppi! Joten jäi hyvä mieli . Kaiken kaikkiaan Tupla oli eri pätevä, teki sen mitä osasi vaikka ympärillä oli outo halli, oudot ihmiset ja agiliitoakin. Mutta Tupla teki juuri kuten aina ennenkin, samat virheet ja samat osaamiset. On se vaan eri ihku peli.

Merjan koulutustyyli on hyvin suoraviivainen ja pelkistetty, ei mitään kikkailua. Koiralle kerrotaan yksinkertaisesti mikä on oikein ja mikä väärin. Merja treenaa paljon myös palkkaamattomuutta, mikä ainakin minulla on se heikko osio... pitäisi vaan ryhtyä niitäkin nyt jo kiireen vilkkaan tekemään. Kuulosti niin tutulta, kun Merja totesi, että suomalaiset tuppaavat jumiutumaan vain siihen koirien ylettömään palkkaamiseen... mutta kun se palkkaaminen on niiiiin kivaa . Merja myös tuntuu kannattavan sitä linjaa, että jos joutuu uusimaan käskyn, siitä ei seuraa palkkaa vaikka pyydetyn asian tekisikin oikein. Tämäkin on ainakin omalla kohdallani ollut vaikea muistaa, mutta luulen, että Tuplan kanssa olen ollut tässä parempi kuin Viskin kanssa. Lisäksi pitää muistaa palkata perusasioista kuten sivulle siirtymisistä ja puhtaista sivulla olemisista. Nyt oli ryhmässä useita koiria, joilla sivulle siirtymiset oli retuperällä ja johtui pitkälti siitä ettei niistä juuri oltu palkattu. Ainiin, sitten pitää muistaa testata kaukoja pesuvatin tmv. päällä, erityisesti ma-sei ja sei-ma vaihtoja, kuulostaa siltä, että siinä voi saada hyvin vahvistettua hissitekniikkaa. Niin ja tunnarista keskusteltiin pitkään, kun yksi ryhmän koirista oli unohtanut jo kertaalle opitun tunnarin (ei vielä ihan kokeenomaisena) ihan tyystin, ei mitään merkkiäkään yhtään mistään haistelusta. Merja mainitsi itse treenaavansa myös lumeen piilotettua omaa kapulaa, jota mä en ole uskaltanut tehdä. Tuli vähän sellainen fiilis, että josko uskaltaisin kokeilla? Hyvät kommentit myös siitä, että kun oma on opeteltu haistamaan heinikosta tmv. niin sen jälkeen ei vain voi siirtyä "kisamaiseen" vaan siihenkin pitää siirtyä pala kerrallaan. Ensin kasa hajustamattomia hämyjä, sitten kasaa pienemmäksi, sitten mukaan yksi hajustettu hämy + loppukasa hajustamattomia jne. Eli pala kerrallaan, jottei tulisi liian suurta hyppäystä koiralle. Ihan hyvä muistutus!

Viski otti ruokatauolla agiliitokenttien lähellä paikkamakuun. Casar-herkkupussukan päällä se makasi hievahtamattakaan, heittelin leluja, kapulaa ja agiliitokoirat haukkui seinän takana. Ei elettäkään. No, siitähän saa tietty herkkupalkkaa ja paljon.