Viski vaikuttaa jäykältä . Olen sitä nyt hieronut iltaisin ja lihakset varsinkin oikea takajalka ja vasen etujalka on tosi kireät. Helpottuu kyllä, kun hieroo. Tää ei ole tosiaankaan hienoa ... En oikein tiedä mitä tässä nyt osaisi ajatella. Ehkä huomenna yritän tehdä sen kanssa rauhallisen pyörälenkin ja taas illalla hieroa.

Mentiin tänään Heidin ja Aronin kanssa Kangasalan metsiköihin vähän maastohommiin. Pojat olivat kyllä päteviä. Tehtiin ensin jälkiä vanhentumaan ja siinä välissä Viskille pudotettu + tarkkuus. Pudotettu oli sellaisella mukavalla polkupohjalla, matka hieman ylipitkä. Hyvä, joskin rauhallinen, mutta varma suoritus Viskiltä! Kelpaa mulle.

Tarkkuudessa Heidi tallasi alueen, merkkasin krepeillä alueen. Esineenä perinteinen kärrykolikko. Viskillä oli vaikeuksia löytää, etsi sitkeästi ja tarkasti, mutta ei.. Lopulta se vihdoinkin löysi ja toi esineen näpsäkästi! Kun tajusin missä esine oli, löytyi luultavasti syykin siihen miksi kesti niin kauan ennenkuin esine oli mulla.. Esine oli takakulmassa (ei ihan kulmassa, selkeästi irti siitä). Viski otti heti aluksi merkin suuhunsa, irrotti, kun tajusi ettei niin saa tehdä ja jätti kulman rauhaan. Eikä oikeastaan mennyt kulmaan takaisin ollenkaan paitsi ihan lopuksi, jossa jälleen otti merkin suuhun, irrotti, mutta jatkoikin vielä työskentelyä ja nosti oikean esineen. Tulkintani on, että oli heti aluksi myös pongannut esineen, mutta ei keskittynyt vaan nappasi merkin suuhun ja "hämääntyi" siitä. Viskillähän on niiiin pienestä kiinni, että homma romuttuu ja niin kävi tänäänkin. Pieni herpaantuminen ja sen jälkeen onkin sitten vaikeuksia. Mutta joo, hyvin jaksoi kuitenkin yrittää, ei vaan mennyt sinne takakulmaan uudelleen.

Sitten jäljet. Heidi teki kivan, ehkä ek3 -mittaisen jäljen. Vähän suota, vähän kalliota, vähän hakkuuta. Oikein kiva vaihteleva, kulmiakin oli. Jana kivan syvä ja lähtö pyyntöni mukaisesti vasuriin. Ennen jäljen leikkauskohtaa sanoin Viskille TARRRKASTI. Ja niinhän se teki -jeeee vasemmalle lähtö oikein! Viski jäljesti oikein hienosti, nosti kolme ekaa keppiä, mutta viimeisen yli ajoi, tai oikeastaan vähän ohi. Lopussa Viskille tapahtui pieni kämmi, tuli kalliolta alas ja oikas pienen jäljen lenkuran ilmeisesti melko kovan tuulen tuomien houkutusten vuoksi, tähän jäi myös viimeinen keppi, jonka Viski kyllä joutui uudelleen etsimään... Näin oltaisiin itseasiassa kisoissakin tehty, ei se keppi sinne jäänyt olisi... Mutta kaiken kaikkiaan älyttömän varma ja hieno jälkityöskentely Viskiltä, lopun hamaa lukuunottamatta. Hienoa oli kulkea perässä ja ihastella

Tuplalle tein itse jäljen (en vielä halua muiden tekemiä). Vanhentui ehkä puoli tuntia, sellainen U:n muotoinen ja varmaankin pari sataa metriä? Matkalla pallo ja lopussa keppi. Jeeeeeee nyt tuli ensimmäistä kertaa ihan iso JEEE Tuplan jäljestämisestä! Juuri sellaista mitä metsässä jälkikoiran minun mielestäni tulisikin olla. Älyttömän intensiivistä, voimakasta ja määrätietoista! Muutama tarkistuspyörähdys ilman  herpaantumista hommaan. Palloon ja keppiinkin (!!!) reagoi hyvin, kepin jopa toi mulle päin, palloa jäi pureskelemaan itsekseen. Olipas kivaa! Näillä jälkitreeneillä taas jaksaa pitkään .

Kuulema on liikkeellä täitä, koirissa siis. Olen luonnollisestikin penkonut omat koirat läpi eikä onneksi mitään ole löytynyt. Meinasin laittaa myös Strongholdit nyt, mutta en yksinkertaisesti uskalla ennen sunnuntain koetta. Joskus noista myrkyistä kun tulee kaikenmaailman oireita enkä nyt juuri haluaisi sellaisia asioita, jotka estäisi tuon sunnuntain kisan.. Ellei ole pakko. Onneksi Tupla on treenannut yhteistreeneissä eikä käytännössä katsoen ole ollut kenenkään toisen koiran kanssa tekemisissä, eikä kyllä Viskikään. Toivotaan, että tämä on auttanut eikä täitä meidän koiruuksista löydy jatkossakaan!