Kävin ihastelemassa Hannan ja Harrin pikku prinsessaa, voi se oli niiiiin pieni ja suloinen - ihan oikea tyttövauva! Samalla reissulla käytiin myös treenaamassa Hannan kanssa takapihatottikset .

Aloitettiin paikkamakuulla Tupla ja Hui. Nyt oli ihan hyvän tuntuinen paikalla olo. Ainiin, Tupla meni nyt maahan Hannan maahan käskyllä..

Sitten otettiin taas seuraamista alkuun. Paikka on nyt edessä. Siitä ei pääse mihinkään, vaikka mieli tekisi väittää toisin. Nyt on pakko työstää taaksepäin paikkaa tai kohta mulla on Viski jr...  Seuraamista hinkkasin muutamiakin pätkiä, milloin lelu vasemmassa kädessä takana, milloin taskussa. Vasemmassa kädessä lelua pidettäessä saan luonnollisesti paikkaakin taaksepäin nyt parhaiten. Äääää... tää on kauhee liike.

Sitten maahanmeno. Se meni nyt hyvin. Reagoi kuulema nopeasti käskyyn, menee etupää edellä maihin, mutta pyllykin laskeutui heti.

Sen jälkeen totutusti luoksetulo... Loppuun asti, törmäsi, mutta taas jo inasen kevyempi törmäys kuin viimeksi. Tulee kyllä lujaa eikä pahemmin jarruttele . Vauhtiluoksetuloja ei olla otettu nyt hetkeen enkä taida ihan hetkeen ottaakaan...

Sitten se pirun seisominen. Meni maihin Hannan käsky-käskyllä! ARggghhh. Uudelleen käskytystä ja siitä palkkaa. Sitten uudelleen nyt ilman käskytystä ja seisominen autetusti käsiliikkeellä. Pysähtyi kuulema hyvin, no hyvä että jotain hyvää .

Loppuun hyppyä. Hyvä hyppy ja seisominen, mutta kun menin viereen ja sanoin sivu, niin Tuplapa päätti hypätä mennen tulle uudelleen . Hassu. Otettiin pelkkä seisominen ja perusasento uudelleen, nyt muisti mitä sivu tarkoittaa.

Viski sai myös ottaa seuraamista - aivan kauheaa edistämistä. Sekä jäävät hyvin. Lopuksi paikalla makuuta tovin, hyvin.

Ainiin, ennen kotiin lähtöä vielä parkkiksella Tuplalle ekan kerran tunnaria muualla kuin kotona. Häiriötä oli pikku vilperttipojista aika tavalla ja niinhän siinä kävi, että Tupla toi kahteen kertaan ihan muuta mitä piti. Molemmilla kerroilla haisteli ja etsi tosi kaukaa omaa, oma oli piilotettu kasan viereen lehtien alle. Tyhjänä ei pystynyt tulemaan pois, nappasi ihan satunnaisotoksella kasasta yhden. Kolmannella kerralla sitten jo pystyi työskentelemään ja etsi sinnikkäästi omansa  ja toi sen. Tässä jo kävi kasaakin haistelemassa, muttei koskenut. Tein vielä kertaalleen ja nyt myös onnistui. Näitäkin vaan pitäisi tehdä jo muuallakin kuin vain kotipihassa.