Ylökkille tuli eilen Outi pitämään pk-tottiskurssin, sain Tuplan koirapaikalle ja hyvä oli Outi! Ehdottomasti! Mä olen viime vuosina suhtautunut vähän varauksella suojelupiirin koulutusmetodeihin, johtuen ihan siitä että mulla ei ole sellaisia koiria, joita voisi viedä eteenpäin pakotteiden kautta. Olin kuitenkin kuullut Outista paljon positiivista palautetta ja se tulikin nyt todettua eilenkin, että ainakin hän pystyy tarjoamaan hyvin monipuolisesti erilaisia näkökantoja koiran koulutukseen ilman sitä, että ensimmäisenä tarjotaan pakotetta tai fyysisiä apuja suuntaan tai toiseen! Oli oikeasti oikein hyvä koulutus. Harmi, että illassa ei ehdi käymään läpi kuin viisi koiraa, mutta onneksi nekin oli itseasiassa kaikki hyvin erilaisia!

Tuplan aiheena oli seuraaminen - yllättäen . Outi keskittyi heti alusta alkaen mun kehonkieleen (=lambada) ja seuraamisen lähtöihin. Molemmat huonoja. Mä vatkaan kuin mikäkin latino suuntaan ja toiseen niin palkkauksessa kuin muutenkin. Koira lukee jokaista pientäkin olan kohotusta eikä ihme, että vatkaa koirakin.. Eli nyt pitäisi malttaa olla suorassa, ryhdikkäänä ja tasaisena itse, jotta koirakin voisi sitä olla. MYÖS palkatessa ja ennenkaikkea PALKATESSA. Kun Tupla on saanut palkkansa, sillä ei ole väliä vaikka vatkaisin kuinka, jos se tuntuu kivalta .. Palkan paikalla ei ole väliä, Tupla keskittyy hyvin vaikka palkka on esillä tai ei ole (kiva kuulla!), joten palkan paikkaa voi vaihtaa - kuitenkin niin, että suunta luonnollisestikin on taakse. Lähdöissä paikkaa pitää saada taaksepäin, nyt voi tehdä alkuun niin, että siirryn itse eteenpäin, kun Tupla tulee liian eteen sivulle. Jos keulii lähdössä, heti liike seis, eli sen on itse pakko skarpata enemmän. Jos keulii vähänkään seuraamisessa, esim edistää, tiukennetaan kroppaa (muista ne pakarat ) ja hidastetaan vauhtia, kun petraa paikan, rentoutetaan ja vauhtia voi lisätä. Jos palkka on kädessä, sen voi vapautus-sanalla tiputtaa alas ja kun palkka on koiralla saa kehua ja vaikka sitten sitä lambadaa... eli siinä kohden ei enää tarvi olla puupökkelönä.. Nyt kun palkka on kädessa vasemmalla, se tippuu Tuplan selän päälle -> hyvä, alkaa oppia että on palkkaan nähden liian edessä! Painamiseen ei kauheasti puututtu, ehkä ei näyttänyt pk-ihmisestä pahalta? Tuplalla tulisi kuitenin tehdä myös neliöseuraamista kolmella tai yhdellä askeleella. Tätä testailtiin myös. Tuntui ihan kivalta. Täytyy nyt tätä settiä taas testailla hetken aikaa.

Outilta tuli muutenkin hyviä vinkkejä muiden koirien kohdalla, tässä poimintoja:

- kokenut koira vaatii haastetta, vaihtelua, kaavojen rikkomista - tätä entistä enemmän voisi myös testata Viskillä! Esim. Veetille tehty "hämytysseuraaminen" tuntui toimivan myös Viskillä! Muista että kokeneenkaan koiran kanssa ei saa SUORITTAA - pitää nauttia!

- nöyryyttä ohjaajalta - pitää palata taaksepäin, jos(ja kun) ongelmia on

- jos koira kuumuaa vaikkapa noutokapulatelineestä, siitä telineestä pitää tehdä viettiä laskeva -> kaikki toiminta loppuu siihen - noudot EIVÄT ala milloinkaan telineestä! Noudot loppuvat AINA kapulatelineeseen. (Tätä pitäisi vahvemmin tuoda Viskin paikallaoloon... eli sen jälkeen ei seuraa ikinä koskaan mitään nostattavaa ...)

- jäävissä voisi testata jälleen yhtä minulle uutta "takapalkkaussysteemiä", eli pallo heitetään koirasta pois, koira vapautetaan, mutta ei päästetä pallolle vaan kutsutaan luokse (ei tietenkään mikään tänne-käsky) ja otetaan jääviä siitä. Jos hyvä, vapautus pallolle, jos huono, otetaan uudelleen. Variaatioita tähänkin. Ja samalla koiralle hyvää kuuntelutreeniä. Jäävissä kokeneellekin koiralle tulee tehdä "pentutreenejä", jotta liikkeet pysyy vahvoina.Seisomisessa voisi yrittää muistaa sen takaosan painon!!

- kuumenevalle koiralle musta-valkoisuus, ehdoton hallinta ja ohjauksen selkeys ja varmuus tärkeitä

- helposti ohjaajat kumartuvat koirien "päälle" ja koira väistää alta pois, jonka vuoksi perusasennosta alkaen ollaan jo vinossa ja huonossa asennossa. Apuohjaajan käyttö helpottaa siihen, että ei tarvitse nähdä koiraa. Näin tullaan myös alusta alkaen siihen oikeaan seuraamisasentoon - muista rinnat . Tämähän oli Tuplankin kanssa mulla alkuunsa tosi vaikeata. Mun piti koko ajan nähdä miten Tuplan pää on jne. Nyt mä olen jo paremmassa asennossa, mutta vieläkin pitäisi muistaa olla ryhdikkäämpi ja antaa koko vartalon loistaa koko komeudessaan .