Vöyrin kisareissu on sitten takana, päällimmäiset terveiset ovat kaukot ja tunnari nolla. Ketkujen ketku. Kaukot Viski teki aivan äärimmäisen hienosti, liikumatta ja nopeasti MUTTA kun lähdin tulemaan Viskiä kohden onnellisena kuin Naantalin aurinko, Viski otti ja pongas ihan suoraan minua päin. Nollahan se sitten on. Tunnari on masentavaa kerrottavaa. Oikea kapula oli kello yhdessä, Viski lähti klo 12.sta liikkeelle ikäänkuin "väärän suuntaan" ja kävi läpi jokaisen väärän kapulan koskemalla suullaan niihin, ikäänkuin ottamalla etuhampailla kiinni. Kun pääsi omalle kapulalle asti oli jokaiseen vääräänkin koskettu, oma kapula kyllä sitten otettiin vauhdikkaasti ja tuotiin minulle. Eipä siinä paljon sanottavaa ole.. Kantti ei näköjään kestä kisatilanteessa viimeisessä liikkeessä enää suorittaan siten kun opiskeltu.
"Täydelliset" suoritukset Viski teki molemmissa paikallaoloissa, ruudussa, metallissa ja ohjatussa. Seuraaminen oli ihan hirveeä, edisti koko ajan entistä enemmän - sama seuraamisongelma näkyi myös idarissa, jossa lisäksi asennot jäivät ruudun sisään (tästä saan kyllä ihan itseäni syyttää). Luoksetulon eka pysäytys oli napakka ja erinomainen, kun kutsuin uudelleen luokse Viski lähti ihan vaanimalla liikkeelle...maahan käsky toki oli tosta ihan jees, mutta toi vaaniminen on ihan uusi juttu ja aika yllättäväkin virhe (mutta tosiaan vaaniminen mitä ilmeisemmin johtuikin ei uudesta pysäytyksestä vaan siitä pallon kyttäämisestä, minkä yleensä saa palkaksi pysäytyksestä...).

Kaiken kaikkiaan kuitenkin oli kiva kisata, vaikkei kolmostulos olekkaan kivaa kerrottavaa. Mutta jotenkin meillä vaan oli äärimmäisen hauskaa kehässä ja nautittiin molemmat tekemisestä. Toki nyt saa miettiä tosissaan miten noi ongelmat saisi pois, että pääsisi joskus jatkamaan tuota TVA jahtia. Mutta ei tästä kisasta paha mieli jäänyt kuitenkaan! Virheitä tuli tehtyä ja sillä sipuli. Mutta muutoin pakko sanoa, että Vöyrin kisapaikka ja kisajärjestelyt olivat niin mainiot, että sinne saatan ajella uudelleenkin!