Ehdin kuin ehdinkin viemään Viskin tänään navetalle Katin kanssa liitelemään. Vähän meinas aikataulu tehdä tiukkaa, kun koko päivä oli töissä koulutusta ja oli epävarmaa monelta sieltä pääsi livistämään, mutta hyvin ehdin kuitenkin :-).

Viskin ja Katin agilityn seuraaminen on kyllä hauskaa puuhaa. Sen lisäksi, että he ovat välillä jo tooosi taitavia ja esittävät hienoja suorituksia, niin jopa vieläkin motivoivampaa on seurata koiran aivan tolkutonta intoa ja paloa lajiin! Se ilme, kun Viski odottaa Katin sivulla jotain tapahtuvaksi on sanoin kuvaamattoman ihana - siitä pitäisi saada kuva. Viski, joka ei ole ehkä ihan älykkäimmän näköisiä kavereita muutenkaan, osaa olla todella entistäkin pöljemmän näköinen Katin vierellä kieli roikkuen poskella ja silmät killittävät palaen halusta radalle.. Hellyttävä paketti :-).

Itse treenit sujuivat tänään(kin...) hyvin, suurimmat ongelmat olivat kontakteilla, johon Viski tuli NIIIIN lujaa, että jarrutukset menivät pitkäksi ja seisahtuminen tapahtui yleensä jo kokonaan maassa eikä välttämättä mikään tassuista enää ollut kontaktilla. Toki, joka kertahan Viski juoksee kontaktit alas asti (kaikilla kontakteilla), joten tavallaan kontaktiongelmasta ei ole kyse, mutta kieltämättä hyvä ja tarpeellinen taito olisi osata pysähtyä juuri eikä melkein oikeaan kohtaan kontaktilla ja myös pysyä siinä kunnes toisin kerrotaan. Tänään tuossa vähän oli lipsumista. Tuntuu, että kerta toisen jälkeen Viski suorittaa entistä nopeammin kontaktit ja tästä syystä myös tuo loppuosa nyt tuntuu lipsuvan. Soo-soo :-p.