Olipas kivaa pitkästä aikaa kunnon maastotreeneissä ! Huille tein hienon jäljen, tai ainakin omasta mielestäni siitä tuli haastava, mutta Huihan tietysti superjälkielukkana ajoi jäljen hienosti. Mutta itseasiassa aika kiva tehdä tuollaisia jälkiä, missä ihan oikeasti yrittää tehdää paljon haastetta ja kun vielä on tuttu metsä, ettei tarvitse panikoida ihan koko ajan eksymisen kanssa.

Viski pääsi vain harhajälkikoiraksi ja tein mä sille pienen esineruudun. Esineet se nosti kyllä hyvin, mutta voi voi.. sen liikkuminen metsässä on kyllä aika köpöä. Saas nähdä onko sen selkä nyt niin romuna, että eläke häämöttää oven takana. Toivottavasti ei.

Tupla sai etsiä Hannan kahteen kertaan hajuhakuina. Voi veljet, on siinä pojalla asenne kohdallaan. Ja nenääkin osaa käyttää kivasti. Palloilla leikkiessä iski paniikki, että se nielee noi pikku pallot ettei vaan saatas niitä pois siltä. Onneksi nyt ei niellyt, mutta aika pelottavalta se mäyssääminen näytti, kun pallo kävi niin syvällä kidassa ettei siitä hädin tuskin näkynyt mitään. Otettiin Tuplalla myös erikseen haukuttamistakin ja hyvin Hanna tuli haukuttua. Toki inasen paremmin haukkui minua kuin Hannaa, mutta jotenkin siinä haukussa on nyt sellaista oikean tyyppistä potkua ja vaatimisen meininkiä. Saas nähdä. Ja kun nyt kerran kaikkea mahdollista tehtiin niin ammuttiinkin vielä parit laukaukset Tuplalle, onkin viime kerrasta ollut turhan kauan aikaa. Eipä tuo reagointia aiheuttanut.

Olipas kivaa! Kiitos seurasta .

Kotiin päästyäni odottikin sisar-hento-valkoisen leikit.. Jouni oli avannut kipsin ja siteet.. Meinasi iskeä paniikki, että miten saadaan ikinä kipsi takaisin (se oli siis jo pöydällä irtonaisena, kun tulin).. PUtsattiin haavat, jotka näyttivät hyvin siisteiltä, ja sitten vaan alettiin paketoida kipsiä ja siteitä sun muita tuppoja takaisin.. Hyvä siitä kait tuli.