Niinhän siinä kävi, tein itse Viskille jäljen ja sienestäjät sotkivat pienen raukan jälkikoiran toimet .. Mutta löydettiin suppilovahveroita kastikkeen verran . Viski otti janalla takajäljen, josta komensin tsekkaan TARKASTI, ja nolona kääntyi ympäri. Eka keppi löytyi, sitten mentiin ojan reunuksia ja tehtiin samanlainen "hämy", kun viime treeneissä oli, eli ojan reunalta takaisin ojan yli sille puolelle mistä tultiinkin, taas Viski kääntyi tässä kulmassa väärälle puolelle ja vähän aikaa sooloili, ennenkuin löytyi oikea jälki. Sitten nousi keppi ja sen jälkeen sienestäjien valtaus.. Ei meinannut rehveli millään ymmärtää mitä jälkiä ajaisi, ajoi varuiksi sitten varmasti ihan kaikkia. Lopulta löysi takaisin omallekin jäljelle .. Sitten tuli vielä hiekkatien ylitys, joka tuotti päänvaivaa Viskille. Ei ole vissiin ikinä ollut noin ison tien ylitystä? Lopulta selvitti sen turvautumalla tuttuun ja turvalliseen eli nosti nenän ylös maasta ja pongas jäljen tien toiselta puolen... Jep jep. No, pääsehän sitä kait noinkin. Kulmia tuolla jäljellä oli paljon, harmi, että nyt siihen sienihässäkkään jäi useampi kulma, mutta mahtui silti kulmia varmaankin lähemmäksi kymmenen matkalle. Niistä Viski selvityi oikeastaan ihan hyvin. Kulmat olivat nyt tosi lyhyillä väleillä, lähes sellaista "porrasaskellusta". Että ei ihan putkeen mennyt tämä jälki.. ehkä ensi kerralla saataisiin ihan onnistunutkin suoritus..

Huin jäljellä oli aiheena hiekka ja terävät kulmat, kuten arvata saattaa se oli taas ihan pro-jälkikoira!

Tuplalle tehtiin taas parit hajuhaut, jossa nyt otin lähetykset jo selkeästi kauempaa kuin aiemmin, ei kuitenkkaan vielä mistään 50 metristä. En vain nyt uskalla edetä, ehkä sitten kun menee taas "oikeisiin hakutreeneihin"..ehkä. Pätevästi se toimi ja innokkaasti leikki ... tai siis omi ne ihanat pallonsa. Tällä kertaa ihan oikein tosissaan omi, täytyy ehkä nyt tehdä niin, että ennen lelupalkkaa kytkee sen liinaan kiinni, että pystyy vähän hallitsemaan tuota tilannetta paremmin. Loisteliaaksi lopuksi, kun saatiin pallot pois, se kävi syömässä Aten ja Valtterin mandariinin kuoret!! Kyllä, mandariinin kuoret. Hanna epäili etten anna sille ruokaa kotona... Otettiin vähän haukkujakin, kyllä ne sieltät aas tuli, mutta vieläkään en ole ollenkaan tehnyt päätöksiä kumpaankaan ilmaisusuuntaan. Eikä tässä kiire tietysti ole, koska ensi vuonna ei missään nimessä voi edes kuvitella vielä kisaavansa haussa, joten aikaa on pähkäillä ja testailla (eikä rullailmaisuharjoitukset onnistuisikaan, kun tuo nouto on "vähäN" vaiheessa).

Saatiin hyvin ampumisetkin samalla reissulla, kun treenattiin ampumaradan vieressä