Tänään oli omat agitreenimme. Treeneissä keskityttiin ensisijaisesti välistä vetoihin. Radat oli taas melko haastavia (me mennään koko ajan ihan äärirajoilla, koska muut ryhmäläiset ovat kolmosluokkalaisia), mutta tänään olin äärimmäisen onnellinen siitä, että rimat pysyivät paremmin ylhäällä kuin muutamalla aiemmalla kerralla. Kovasti yritettiin suoriutua haastavista radoista, mutta toki, vaikeitahan ne olivat. An alastulokontakteilla pysäytykset onnistuivat hyvin - pitää taas kerran vaan muistaa käskytys ajoissa eikä vasta viime tipassa! En oikein osaa sanoa nyt mitään muuta kuin että on tosi suuri apu treeneissä, kun Timo koko ajan "huutaa" ohjeita ja tsemppaa ottamaan koiran koko ajan haltuun ja käskytyksen ajoitukseen saa myös jatkuvaa tsemppausta. Tuntuu, että tämä auttaa omassa ohjauksessa ihan hirmuisesti, ja toivottavasti vielä joskus osaan tehdä oikea-aikasesti juttuja ilman Timon jatkuvaa ohjeistustakin :-).
Meinasin ilmoittautua Tampereen marraskuun kisoihin, mutta päätin nyt jättää ne väliin. Viime kerran kisakokemus oli niin masentava, että nyt vaan treenaillaan.