Kiitos kaikille meitä onnitelleita - viestejänne on ollut ihana lukea!

Päästiinkin pitkästä aikaa paimennuslaitumen äärelle! Tosi mukavaa! Jotta tätäkin lajia pystyisi harrastamaan "enempi tosissaan" täytyisi varmaan hankkia ne omat kesälampaat, harmi ettei tuo meillä asusteleva mies oikein ole innostunut (vielä) maalle muutosta... :-). Mutta no, onneksemme olemme saaneet käydä Keski-Korpeloiden lampailla treenaamassa !

Petehän Viskiä on ohjannut paimennuksessa, ja se onkin ollut tosi hyvä, sillä mä olen pystynyt laitumen reunalta hahmottamaan lajia paljon paremmin ja ehkä ymmärtämäänkin siitä edes jotain. Laitumella lampaiden ja koiran seassa lajin idean hahmottaminen ei oikein onnistu - on muutoin todella vaikea laji! Eilen Viski vaikutti kovin innostuneelta ja tohkeissaan se laitumella pyörikin, mutta enempi se minun silmääni näytti sellaiselta innostuneelta haahuilulta, jossa ei ihan aina ollut oikein ideaa mukana. Mutta kovastihan se yritti, ja Viskihän käyttäytyy aina lampaiden kanssa nätisti, joten innostuneisuus ei missään nimessä tuo mukanaan lampaiden puremista! Tähänkin lajiin pitäisi nyt asettaa jokin selkeä tavoite (se tavoite on kyllä mulle jo selkiintynyt, vielä täytyisi saada Pete myös tuohon tavoitteeseen innostumaan :-)), joka motivoisi eteenpäin.