Ja vesisateessa, kun on niiin ihanaa olla, niin teinpä sit sen kunniaksi Viskille lähi pellolle pienen maksapaloitellun jäljen. N. joka toisella askeleella oli maksan pala ja pidin tiukasti vastaan ettei Viski päässyt yhtään koheltamaan jäljellä. Tämä taktiikka purikin aika hyvin ja kiirehtimisyrityksistä huolimatta jäljestäminen oli aika paljon parempaa kuin viime kerralla. Mutta enhän minä tietenkään pitkää jälkeä jaksanut tehdä, vähän alle sata metriä se oli :-p