Kiviahon Miia saapui Mutalaan pitämään meille tottiskoulutusta. Kiitos Miialle antoisasta ja pitkästä illasta :-)).

Viskillä otin perinteisesti seuraamista, jossa hinkattiin oikeaa paikkaa. Nyt täytyy se perusasento muistaa heti tsekata, sillä on tosi ovela tyyli heittää etujalka mun jalan eteen, etten vaan pääse lähtemään ennen sitä.. Toisekseen lähdössä pitää olla tarkkana, ettei se siirrä jalkojansa mun eteen tai nosta pyllyä ylös pelkästä käskystä. Tarkkaa puuhaa, mutta kyllä toi edistäminen tuntuisi näillä keinoin saatavan kuriin, ehkä .. Seuraamisessa häiriötä tuotti myös kentän toisessa päässä treenanneet hukkalaiset, kovemmat käskyt tai superhihkaisut saivat Viskin kontaktin herpaantumaan varsinkin, jos olimme perusasennossa. Tästä jouduin parikin kertaan huomauttamaan. Ihan hyvä häiriötreeni kuitenkin, näitäKIN pitäisi tehdä Viskin kanssa taas enemmän, kun meinaa ihan unohtua (varsinkin, kun tämäkin on niitä epämukavuusalueen ongelmia ;-p).

Sitten 2kgn nouto, johon haluaisin lisää voimaa ja vauhtia (tämä nyt ei ole meidän suurimpia "ongelmia", mutta näköjään täytyy johonkin pikku juttuun takertua, kun muuten olen niin suurpiirteinen...). Miian avustamana uskalsin kokeilla pitkään miettimääni kolmionoutotreeniä!! Ja yllätys oli melkoinen, Viski reagoi täysin oikein treeniin ja tämä treenitapa tuntui sopivan sille tosi hyvin. Ensi kerralla voin antaa jo tosi voimakkaan ärsykkeen, niin varmasti Viski oli menossa noutokapulalle tuo-käskyn saatuaan. Hauska nähdä miten jatkossa toi treeni tuottaa tulosta, kokeilen kyllä toistamiseenkin. Kiitos Miialle siitä, että uskalskin kokeilla :-).

Noudon jälkeen vielä eteenmeno pallolle, joka epäonnistui kyllä jonnin verran. Seuraaminen oli nyt hyvää, eli siitä voi olla onnellinen. Itse eteenmeno oli hidas ja epävarma, meni kyllä kokoajan, mutta ihme kaartelua ja epävarmuutta. Anne hokas, että taisi johtua siitä, kun seuraamisessa kielsin Viskiä reagoimasta sinne suuntaan niin nyt oli Viskin mielestä hyvin kummallista, että sai mennä eteen pallolle, joka oli "siellä" pahassa suunnassa. En ottanut uusiksi liikettä, kun epäilin, että tilanne ei olisi siitä mitenkään muuttunut, pallokin oli näkyvissä ihan selvästi kentän reunalla..

Otin paikalla olon myös. Taas nousi pää maasta prr..le. Vaikkakin koko kroppa muuten pysyy aloillaan niin en voi antaa tuon pään nousta yhtään, ei menisi kuin hetki, kun taas alkaisi samat vanhat paikalla olon ongelmat sen jälkeen. Pariin kertaan jouduin käymään kovistelemassakin risu kädessä, muttei silläkään ollut mitään merkitystä liikkeen suorittamisen kanssa - kun ei pysty niin ei pysty, tuumii Viski. Nyt täytyy ottaa taas hieman helpommissa olosuhteissa paikalla oloa, jotta pääsee vain palkkailemaan oikeasta suorituksesta. Niitä ei ollakkaan tehty helpommissa olosuhteissa aikoihin, pelkästään vain kentällä, kun muut treenaavat.