Ja yllätys yllätys, kävin tänään jäljestämässä. Ajattelin, että teen ihan helpon ja lähinnä vain viime kerrasta palauttelevan jäljen. Janalta helppo lähtö oikealle, keppejä 8, matkaa n.3-400 metriä ja pari kulmaa, vanhentui n. 45 minsaa. Janalla otin nyt käyttööni sellaisen vinkin (Kiitos Helmisen Katrille!), jossa kevyesti painostetaan janalla koira olemaan tarkkana eikä vain koheltamaan jonnekin. Eli pidin liinaa melko lyhyellä ja juuri ennen jäljen leikkauskohtaa sanoin Viskille "tarkasti , tarkasti". Viski reagoi jälkeen ja oli taas lähdössä ihan suvereenisti vasempaan, kunnes taas uusin sanan "tarkasti", nyt vähän painokkaammin. Tähän Viski ilmeisesti reagoi, sillä kääntyi jäljellä oikeaan suuntaan ja lähti jäljestämään oikealle. Kysehän on toki siitä, että koira avustetaan=painostetaan tekemään oikein, mutta toisaalta samalla myös painostetaan keskittymään tekemiseensä. Teen tätä nyt muutaman kerran ja katson miten lopulta vaikuttaa.

Jälkeä Viski ajeli ihan hienosti (näyttää jopa paikoitellen jäljestämiseltä), keppejä nousi kuusi. Kaksi keppiä jäi meille hyvin hankalaan kallioalueelle. Viski on heti purjeissa, kun on kallioista aluetta ja tuuli tuivertaa. Nytkin kalliolle tullessa sen jäljestäminen muuttui heti jotenkin hätääntyneeksi ja sellaiseksi huolestuneeksi puolelta toiselle "poukkoiluksi". Juuri ennen kalliolle tuloa oli kulma, jonka Viski oikasi. Siihen jäi yksi keppi. Toinen keppi jäi heti kalliolta alas tullessa - tätä en nähnyt ihan tarkalleen ajoiko VIski kepin vierestä vai mistä syystä se jäi, mutta sinne se jäi. Kallioaukeat on ehdottomasti sellaisia mitä meidän tulisi harjoitella rutkasti.

Ainiin, otin myös tarkkuusetsinnän, piilotin 2 euron kolikon sammaleen sisään. Viski tarkasti hienosti ruudun (sen tekniikka on kyllä tässä lajissa mielestäni tosi hyvä, etenee rauhallisesti ja melko tasaisesti alueen tutkien) ja näin hyvin, kun sai hajun esineestä. Tarkensi ja nappasi suuhunsa ja toi hyvin minulle. Harmi ettei vielä oikein voi palkita leluilla, mutta nakinpalatkin toki kelpaa :-O.

Eilen hengailtiin Mutalassa, kun KatiS oli lupautunut tokokouluttamaan Ylökkiläisiä. Mekin mukavan illan lopuksi otettiin Vipsun kanssa vähän seuraamista ja peruutteluja yms. kevyt puuhaa. Tein myös yhden liikkeestä istumisen, joka näytti vielä kyllä vähän vaivalloiselta (kääntyi reilusti vinoon ja toinen takajalka aukesi sivulle istuessa), joten ei tehdä niitä nyt toistaiseksi.