Käytiin poikien kanssa iltalenkillä tuossa metsäjärvellä. Viski saikin uida ihan koko rahan edestä, kun ensin heiteltiin frisbeetä, jota tietysti haki innoissaan ja sitten lopulta kahteen otteeseen frisbee katosi järveen niin pahasti, etten uskonut sen enää takaisin tulevan. Mutta sitkeästi tuo joulupukki vaan jaksoi uida, uida ja vielä kerran uida ja etsiä. Sitkeys tällä kertaa palkittiin Nauru. Ehkä on syytä hankkia vesileluksi jokin muu kuin valkoinen muovinen frisbee..Mä en nimittäin edelleenkään ole kovin luottavaisin mielin rannalla, kun koirat ui. Osa teistä varmaankin muistaa sen mitä Kiille meinas aikoinaan Lempäälässä järvessä tapahtua, ja se näky ei edelleenkään ole kadonnut mielestäni. Niinpä en mielelläni päästäkkään koiria kovin kauaksi uimaan, iskee paniikki.

Pihassa vähän tottistelua. Tai itseasiassa tuolla järven rannalla jo paikalla oloa tiukkaan sävyyn. Kiitos oli hyvä ärsyke uintipuuhissaan Viski-rukalle Viaton. Niin, pihassa sitten maasta sivulle nousua, jotka taas vaihteeksi nyt sitten jumittaa. Saatiin namilla muutamat onnistumisetkin sentäs. Lisäksi perusasentoa edessä ja sivulla, nyt sivulle tullaan reilusti eikä jäädä vajaaksi - hyvä hyvä. Lisäksi jäävistä taas vain istumista.