Tiistaina, kuten aina, oli vuorossa Marian agikurssi. Mietin menenkö vaiko enkö, en sitten malttanut kuitenkaan olla menemättä. Ensin ajattelin, että otan vain kontakteja ja pujottelua, mutta sitten päädyin ottamaan radan matalilla medihypyillä. Ennen radalle menoa alkulämmittelyjen jälkeen heittelin Viskille pihalla palloa, pyörittelin, juoksuttelin ja liikuttelin. Liikkui ihan hyvin jopa laukalla.

Rata oli kiva! Ensin tuntui vaikealta, mutta ei se sitä ollutkaan ainakaan meille :-p. Radalle tuli tehtyä twisti, flippi, poiskäännös, sylkkäri ja perinteisempää valssia sekä vielä pujottelu vauhdikkaasti pituuden kautta sisään ja toisella kertaa "törkkäsyllä" putkesta tullessa. Vauuu, vähänkö hienoa osata tehdä noita asioita ihan nimien kera :-)).  Ja kaikki hypyt medihyppyinä, joka tekikin oman kummallisuuden radalle, kun koira jotenkin liikkui normaalista poikkeavan nopasti :-O. Radan alku oli meille vaikea, se otettiin kahden hypyn ja okserin kautta valssilla vastaan. Viski ja minä ei vaan olla luotuja vastaanotto alkuihin, vaikka olisi valssillakin tehtyinä... Tulee läpi ja päälle ja olen myöhässä tai otan tiukkaan riman päällä tai tai.. Tämä alku jouduttiin uusimaan useasti ennenkuin onnistui hyvin jatkotkin seuraavalle hypylle ja sinne tehdylle valssille. TUON olisi voinut tehdä myös takaaleikkauksella ja sitten kahden hypyn vastaanottovalssilla (??), mutta päädyin kuitenkin treenaamaan tuota alun vastaanottoa, koska tiesin sen olevan meille hankala. Muutoin radalla olimme melkoisen päteviä, en tiedä mikä vaikutti, mutta oltiin niin nopeasti saatu oma osuutemme ohitse, että saatiin vielä ottaa uudelleen tuota alkua siten, että pysäytettiin terävästi Viski ENNEN valssin tekemistä hypyn taakse ja palkattiin pysäytyksestä - tähän reagoikin hyvin ja saatiin palkattua hyvistä pysäytyksistä.

On todella sääli, jos joudutaan agility jättämään pois ohjelmistosta. Olen nauttinut ihan suunnattomasti Marian treeneistä, välillä melkein itkua vääntäen ja hammasta purren, mutta silti jokainen treenikerta on ollut kaiken sen vaivan, tuskan ja yrittämisen väärtti.  Mutta no, ensi tiistaina päästään Kallion Juhan tutkittavaksi ja toivotaan ettei Viskiltä nyt löydy mitään kamalaa.. Aika näyttää. Tänään treenien jälkeen hieroin sen oikein huolellisesti, nyt tuohonkin helpottaa tuntemus ja käsitys siitä miltä Viskin lihaksiston pitäisi tuntua. Nyt se on Tiinan hieronnan (ja pyörälenkkien ja jumppien) jäljiltä rento ja tunnistan eron "vanhaan Viskin lihaksistoon" itsekin. Erityisesti takareidet ja ne "koukistajat" ovat jo pitkään olleet melko juntturassa ja nyt ne tuntuvat ihan pehmeiltä.