Vauu!! Lähes kahden kuukauden tauon jälkeen olemme jälleen aloittaneet agiliitelyt Marian opastuksessa Procanis-hallilla. Odotin tätä iltaa jo melko pitkään ja hartaasti :-) ja näin jo painajaisiakin ekasta treenistä, kun Viski viuhtoo esteet rikki ja mulla menee hermot ja Maria menettää itsehillintänsä ja vaikka mitä kauheuksia .. Olin melko varma, että tämä ilta menee tyyliin kaaosta kaaoksen perään. Mutta eipä mennytkään! Tämän kerran treenirata ei ollut vaikeammasta päästä - joskaan ei mikään pala kakkuakaan - ja Viski oli IHME kyllä yllättävän rauhallisessa ja hyvässä mielentilassa!! Toki pari rimaa lensi, josta taas muistin huomauttaa koiraa ja sekin oli hyvä juttu, että Viski reagoi huomautuksiin lähes pakenemalla esteeltä pois päin :-). Hyvä! Sillä vielä joskus se vähät välitti vaikka sille olisi sanonut mitä agilityradalla, nyt tuo jo osoittaa pientä merkkiä siihen, että se alkaisi ymmärtää ettei rimojen yli saa loikkia miten tahtoo vaan niitä pitää oikeasti myös hieman varoa!

Vastakkaisen käden käyttö oli mulle taas oudokseltaan hyvin outoa, mutta kun Maria siitä muistutti niin kyllähän sekin sieltä alkoi löytyä - tuskin oikeaan aikaan ja paikkaan, mutta yritystä sinne päin kuitenkin :-). Puomin ylösmenoihin pitäisi muistaa ensi kerralla laittaa länget, taas Viski loikkas ne pitkällä askeleella ja ylösmenokontaktit oli niin ja näin, alasmenot tekikin hienosti. Mutta jeess, hienoa oli päästä treenaan, toivottavasti tätä iloa myös nyt kestää pitkään!