Onpa taas sattunut kummia.. Taina soitti minulle tänään, kun ajelin töistä kotiin, että mahtaako Kii olla kotona, kun hänelle oli tullut Nokian löytökoirapuhelu ja lopulta kaikki näytti siltä, että kyseessä oli Kiitos.. No, Teemu kävi tarkistamassa asian ja totesi, että eipä näy koiraa sisällä eikä pihalla... Ja eikun uudelleen Tainalle soittamaan ja hakemaan koiraa onneksi hyvästä tallesta Tainan lämpöisestä autosta! Ja Kiitoshan se toden totta oli, melkoisen paleltuneen oloisena ja hytisevänä.. Se oli jo aamulla seikkaillut tuossa meidän kulmilla ilmeisesti juoksuisen nartun talon nurkilla. Siitä se oli otettu talteen aidattuun pihaan, jossa sitten värjötteli koko päivän (eikä voineet ottaa sisälle, kun sisällä oli se juoksuinen narttu). No, hyvä, että oli tallessa ja ehjänä, joten siinä mielessä iso kiitos Kiitoksen talteen ottajille! Ja hyvä, että se oli Taina, jolla puhelu löydetystä koirasta meni :-).

En vain nyt oikein tajua millään mistä se on päässyt karkuteille. Pihassa portit Teemun sanojen mukaan olivat kiinni, kun hän lähti kouluun ja kun hän tuli koulusta. No, tiedä häntä. Aidan ympäristön kävelin jo läpi ja katselin onko jossain aidan ylitys jälkiä, mutta ei sellaisia misään ole. Mystistä.