Viskillä oli tänään oikein hauskaa hakutreeneissä, ensinnäkin sille oli hankittu ihan uusi lelu; Ape-apina! (joo-o, tää on näitä kukkahattutätien juttuja) Ape-apina rohisee ja vinkuu, on iso ja karvainen .. Viskin (ja Ipan) mielestä ihan super! Ja sitten ne treenit... nenänavaus ensin, tietty. Sitten oikealle etukulmaan tyhjä piilo ja suorapalkka äijä. Tästä tulikin sellainen "kumpi ehtii ensin piilolle"-juttu, sillä mä lähetin koiran matkaan ennenkuin varmistin, että onhan maalimies paikoillaan... No, Viskin ilme oli kuulema ollut äärimmäisen iloinen, kun maalimies juuri ehti piilolle hyökkäämään "piiloon" samalla kun Viski sen pongas.. Ei ehkä järin hyvä juttu, mutta pääasia, että koiralla oli kivaa.. Tällä maalimiehellä oli vielä kaiken kukkuraksi Ape palkkana... Sitten vasen puoli, jossa etukulma tyhjänä, mutta tarkoitus oli, että tältä pistolta nostetaan seuraavalla piilon kohdalla oleva äijä - suora palkka. Muutoin ihan jees, mutta Viski lähti etukulmasta kohti autotietä ja tämä jouduttiin sitten lähettämään uusiksi. Uusinta yrityksellä koirakin kääntyi oikeaan suuntaan ja sai tästä palkaksi ihanan maalimiehen :-). Sitten otettiin tyhjä - joka oikein hieno. Ja tämän jälkeen vielä molemmin puolin takakulmaan äijät - suorin palkoin. Vasen puoli, jonka luulin olevan vaikea, löytyi hyvin. Tuuli ilmeisesti toi hajut niin hyvin koiraa vasten ettei löydön kanssa ollutkaan mitään ongelmia - hyvä niin. Oikea puoli, joka oli tosi huonokulkuista hakkuuaukeeta toikin sitten vähän hankaluuksia. Lähetin n. 30 metriä ennen piilon kohtaa, ajatuksena, että löytö tulisi selkeästi edestä. Tuulikaan ei auttanut asiassa eikä Viski irtaantunut noin pitkälle - syvyyttä kyllä oli riittävästi, mutta ei siis pituussuunnassa riittävästi. Siihen uusinta lähetys vähän lähempää piilonkohtaa ja tässä tuli lähetyksessä kummallinen pyörähdys, Viski etsi väylää mistä pystyisi liikkumaan niiden kaatuneiden puiden seassa, kääntyi mua kohden ja sanoin sille, että "hyvä, tule pois" ja tarkoitus oli tehdä uusi lähetys vähän paremmasta kohdasta. Vaan  Viski ei moisesta piitannut, katsoi minua ja kääntyi toiseen suuntaan ja teki löydön. Ohhoh - en muista, että koskaan olisi lähtenyt maalimiehelle sen jälkeen, kun olen kutsunut sitä pois alueelta ... Jess- meidän tapauksessamme tämä on lähinnä riemun kiljahduksia aiheuttava asia!!!!

Viskillä oli oikein kivaa treeneissä - ja se tietysti heijastui myös minuun - tai toisin päin. Kunpa tämä pysyisikin aina  mielessä, että kivaa pitää olla ja nauttia tekemisestä oikeasti (vaikkei se todellakaan aina ole ollut helppoa...eikä tule aina olemaankaan). Kierre on valmis, jos on valmiiksi masentunut tai ahdistunut treeneistä ja odottaa vaan niitä epäonnistumisia.. Ne ajatukset pitäisi vain saada pyyhittyä pois ja hakea onnistumisia ja myös nauttia niistä. Varsinkin näiden ohjaajaherkkien koirien kanssa se oma mielentila ja fiilis on niin pirun tärkeä - halusi sitä tai ei.