Perjantai-iltana käväistiin vielä Hämeenkyrön maneesitreeneissä. Ihan ensin Viskille paikalla olo tokomaiseen tapaan. MOlemmilla puolilla olevat koirat olivat melko levottomia ja niitä käytiin useampia kertoja korjailemassa toisinaan vähän kovaäänisestikin. Viski piti kuitenkin tiukasti pään maassa, vaikka selkeästi paineistu vieresten koirien ohjaajien "komenteluista". IHme ja kumma, nousi ylös sivullekin ihan ekasta käskystä, jipii :-). Viskillähän paikalla olossa toi ylösnouseminen on aina ollut vaikeaa, jumittaa jumittaa. Olen taas ottanut pelkästään ylösnousemisia jonkin verrankin ja kumma kyllä se on auttanut.

Sitten seuraamista, joka oli taas... Juu, edistävää. Nyt parhaiten tuntui korjaantuvan siten, että aina kun lähti mopo käsistä otin askeleita taaksepäin ja Viski joutui itse etsimään oikean paikan, josta palkka. Muutamia hyviäkin pätkiä saatiin toki aikaan. Tänään aamulla pihassa otin seuraamista, ja voi kun se oli kaunista ja just eikä melkein oikeassa paikassa - ostan paidan, jossa lukee "kyllä se kotona osaa".